Montako lasta keskimäärin perheessä on?

1 näyttökertaa

Suomalaisten lapsilukutoiveet ovat hieman yli kaksi lasta perhettä kohden. Vuoden 2018 perhebarometrin mukaan 20–59-vuotiaiden ihanteellinen lapsimäärä oli keskimäärin 2,17. Miesten toiveet olivat hieman maltillisemmat kuin naisten, noin 0,2 lasta pienemmät. Lisäksi havaittiin, että iän myötä ihmisten lapsilukuihanne yleensä kasvaa.

Palaute 0 tykkäykset

Lapsilukuhaaveet ja todellisuus: Kuinka monta lasta suomalaisperheissä oikeasti on?

Vaikka suomalaiset haaveilevat keskimäärin hieman yli kahdesta lapsesta perhettä kohden, todellisuus näyttää hieman toisenlaiselta. Vuoden 2018 perhebarometri paljasti, että 20–59-vuotiaiden ihanteellinen lapsimäärä oli keskimäärin 2,17 lasta. Mutta miten tämä luku vertautuu todellisiin lapsilukuihin suomalaisissa perheissä ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että toiveet eivät aina toteudu?

Ihanne ja todellisuus – kuilu välissä?

Vaikka barometrin luku osoittaa selvän toiveen noin kahdesta lapsesta, Suomen syntyvyys on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Syntyvyysluvut eivät suoraan kerro perheiden keskimääräistä lapsilukua, mutta ne antavat viitteitä siitä, että useat pariskunnat päätyvät hankkimaan vähemmän lapsia kuin toivoivat.

Miksi näin tapahtuu? Syitä on monia, ja ne ovat usein monimutkaisia ja henkilökohtaisia. Yksi merkittävä tekijä on taloudellinen tilanne. Lasten kasvattaminen on kallista, ja epävarmuus työmarkkinoilla ja yleinen taloudellinen epävakaus voivat saada ihmiset lykkäämään lasten hankkimista tai päättämään hankkia vähemmän lapsia.

Toinen merkittävä tekijä on naisten koulutus ja työelämä. Korkeasti koulutetut naiset lykkäävät usein lasten hankkimista, keskittyen ensin uraansa. Myös lapsiperheiden tukimuotojen saatavuus ja laatu vaikuttavat perheiden lapsilukupäätöksiin.

Sukupuolten väliset erot ja iän vaikutus

Perhebarometri toi esille myös sukupuolten välisiä eroja lapsilukutoiveissa. Miehet toivoivat keskimäärin 0,2 lasta vähemmän kuin naiset. Tämä saattaa heijastaa erilaisia rooleja ja vastuita, joita miehet ja naiset perinteisesti ovat kantaneet perheessä.

Lisäksi havaittiin, että iän myötä ihmisten lapsilukuihanne yleensä kasvaa. Nuorempana moni saattaa keskittyä uraan ja itsensä kehittämiseen, kun taas vanhemmiten perhe ja jälkeläiset nousevat yhä tärkeämpään asemaan. On kuitenkin huomioitava, että biologiset tekijät ja elämäntilanne voivat rajoittaa lapsilukumahdollisuuksia iän myötä.

Yhteiskunnallinen vastuu ja tulevaisuuden näkymät

Lapsilukutoiveiden ja todellisen lapsiluvun välinen kuilu herättää kysymyksiä yhteiskunnallisesta vastuusta. Miten voimme luoda ympäristön, jossa perheiden on helpompi toteuttaa lapsilukutoiveensa? Tämä vaatii laaja-alaista panostusta esimerkiksi:

  • Taloudelliseen tukeen: Lapsiperheiden taloudellisen tuen vahvistaminen, esimerkiksi lapsilisien ja päivähoitomaksujen osalta.
  • Työelämän joustoihin: Mahdollisuuksien lisääminen joustaviin työjärjestelyihin, jotta työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa.
  • Päivähoidon saatavuuteen: Laadukkaan ja kohtuuhintaisen päivähoidon varmistaminen kaikille lapsille.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ihmiset voivat toteuttaa lapsilukutoiveensa. Tämä ei ainoastaan lisää yksilöiden onnellisuutta, vaan myös turvaa yhteiskunnan hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä. On tärkeää jatkaa keskustelua perhepolitiikasta ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat perheitä ja luovat paremmat edellytykset lapsiperheiden arkeen.