Milloin ei enää kasva pituutta?

6 näyttökertaa

Ihmisen pituuskasvu päättyy yksilöllisesti, mutta yleensä 15–21 vuoden iässä. Tytöt saavuttavat usein lopullisen pituutensa 15–17 vuoden iässä, kun taas pojat kasvavat pidempään, noin 18–21-vuotiaiksi. Finriski-tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten miesten keskipituus on noin 178 cm ja naisten 164 cm, mikä kuvastaa aikuisena saavutettua pituutta.

Palaute 0 tykkäykset

Pituuskasvun mysteeri: Milloin mittanauha pysähtyy?

Olemme kaikki käyneet sen läpi: nuoruuden kiihkeän kasvupyrähdyksen, jolloin vaatteet kävivät pieniksi silmänräpäyksessä ja peilistä katsoi joka aamu hieman pidempi ihminen. Mutta mikä saa tämän huiman kasvun lopulta pysähtymään? Ja miten tämä prosessi eroaa eri ihmisillä?

Vaikka yleinen käsitys on, että pituuskasvu päättyy suunnilleen teini-iän lopulla, todellisuus on huomattavasti monimuotoisempi ja yksilöllisempi. Monien lähteiden mukaan kasvun loppuminen ajoittuu 15–21 vuoden ikään, mutta tämä on vain karkea arvio. Todellinen pituuskasvun lakkaamisen hetki on kuin sormenjälki – jokaisella meistä on omansa.

Hormonit orkesterinjohtajina

Pituuskasvun takana oleva pääorkesterinjohtaja on hormonitoiminta. Erityisesti kasvuhormoni (GH) ja sukupuolihormonit (estrogeeni ja testosteroni) ovat avainasemassa luuston kehityksessä ja pituuden lisääntymisessä. Murrosiän alkaessa hormonituotanto kiihtyy, mikä käynnistää kasvupyrähdyksen.

Tytöillä estrogeenitasojen nousu paitsi kiihdyttää kasvua, myös lopulta sulkee luiden kasvulevyt. Nämä kasvulevyt, jotka sijaitsevat pitkien luiden päissä, ovat rustokudosta, joka mahdollistaa luiden pidentymisen. Kun kasvulevyt luutuvat, luut eivät enää voi pidentyä, ja pituuskasvu pysähtyy. Tämä tapahtuu yleensä tytöillä 15–17 vuoden iässä.

Pojilla testosteronilla on aluksi kasvua stimuloiva vaikutus, mutta lopulta sekin johtaa kasvulevyjen sulkeutumiseen. Koska poikien murrosikä alkaa myöhemmin, he kasvavat tyypillisesti pidempään, noin 18–21-vuotiaiksi.

Yksilölliset erot – geenit ja ympäristö vaikuttavat

Vaikka hormonit ovatkin keskeisessä roolissa, ne eivät ole ainoat vaikuttajat. Geenit ovat merkittävä tekijä, ja ne vaikuttavat sekä kasvupotentiaaliin että kasvun päättymisajankohtaan. Jos vanhemmat ovat pitkiä, todennäköisyys sille, että lapsestakin tulee pitkä, on suurempi.

Myös ympäristötekijöillä on merkitystä. Riittävä ja monipuolinen ravinto, erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa, on elintärkeää optimaalisen pituuskasvun saavuttamiseksi. Krooniset sairaudet, lääkitykset ja jopa stressi voivat vaikuttaa kasvuun.

Onko kasvun päättymiselle olemassa takaraja?

Vaikka pituuskasvu yleensä päättyy nuoruusiässä, on olemassa poikkeuksia. Harvinaisissa tapauksissa henkilö voi jatkaa kasvuaan 20-luvun alkupuolellekin asti. Tämä voi johtua esimerkiksi hormonihäiriöistä, kuten akromegaliasta, jossa aivolisäke tuottaa liikaa kasvuhormonia.

Mitä pituuden kanssa on tehtävissä kasvun loputtua?

Kun pituuskasvu on lopulta pysähtynyt, pituuteen ei enää voi aktiivisesti vaikuttaa. Kuitenkin ryhtiin kannattaa panostaa, sillä hyvä ryhti voi saada henkilön näyttämään pidemmältä ja itsevarmana. Myös lihasten vahvistaminen tukee ryhtiä ja yleistä hyvinvointia.

Lopuksi: Pituuskasvu on monimutkainen ja yksilöllinen prosessi, jonka kulkuun vaikuttavat niin geenit, hormonit kuin ympäristökin. Vaikka kasvun päättymisajankohta vaihtelee, se on yleensä merkki aikuistumisesta ja siirtymisestä uuteen elämänvaiheeseen. Ja vaikka pituutta ei enää tulekaan lisää, itsensä kehittämiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen on aina mahdollisuuksia!