Mikä on kiinteistön verotusarvo?

Kiinteistön verotusarvo: Avain verotukseen ja omaisuuden arviointiin

Kiinteistön verotusarvo on monille tuttu käsite, mutta sen merkitys ja määräytymisperusteet eivät aina ole täysin selviä. Tämä artikkeli avaa tarkemmin, mikä kiinteistön verotusarvo on, miksi se on tärkeä ja miten se eroaa muista arvoista. Tavoitteenamme on tarjota selkeä ja helppotajuinen kuva tästä keskeisestä verotuksen osa-alueesta.

Mikä ihmeen verotusarvo?

Kiinteistön verotusarvo on viranomaisten, yleensä Verohallinnon, määrittelemä rahallinen arvo kiinteistölle. Tämä arvo toimii pohjana useille verotukseen liittyville toimenpiteille. Vaikka verotusarvo pyritään pitämään lähellä kiinteistön todellista markkina-arvoa, se ei ole sama asia. Verotusarvo ei siis ole suoraan verrattavissa siihen, mitä kiinteistöstä saisi myytäessä vapailla markkinoilla.

Mihin verotusarvoa käytetään?

Verotusarvo on olennainen useissa eri tilanteissa:

• Kiinteistöverotus: Pääasiallinen käyttötarkoitus on kiinteistöveron määrääminen. Kiinteistöveron suuruus lasketaan verotusarvon perusteella.
• Perintö- ja lahjaverotus: Kiinteistön perintö- tai lahjaveron määrittämisessä käytetään usein verotusarvoa. On kuitenkin tärkeää huomata, että Verohallinto voi tapauskohtaisesti arvioida kiinteistön arvon erikseen, jos verotusarvo ei vastaa todellista markkina-arvoa.
• Luovutusvoiton verotus: Vaikka luovutusvoiton verotus perustuu pääosin toteutuneeseen myyntihintaan ja hankintahintaan, verotusarvolla voi olla merkitystä esimerkiksi silloin, kun hankintahintaa ei ole määriteltävissä (esim. ennen vuotta 1993 hankitut kiinteistöt).

Mikä vaikuttaa verotusarvoon?

Verotusarvo ei ole vakio, vaan se tarkistetaan säännöllisesti. Verohallinto ottaa huomioon useita tekijöitä arvioinnissaan:

• Sijainti: Kiinteistön sijainti on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Samanlaiset kiinteistöt arvostetaan eri tavoin riippuen siitä, sijaitsevatko ne esimerkiksi kaupungin keskustassa vai maaseudulla.
• Koko ja pinta-ala: Kiinteistön koko ja rakennusten pinta-ala vaikuttavat suoraan verotusarvoon.
• Rakennusten kunto: Rakennusten kunto otetaan huomioon arvostuksessa. Huonokuntoiset rakennukset alentavat verotusarvoa.
• Rakennusoikeus: Voimassa oleva rakennusoikeus nostaa kiinteistön arvoa. Jos kiinteistöllä on mahdollisuus rakentaa lisää, se heijastuu verotusarvoon.
• Maaperä ja maaston muodot: Maaperän laatu (esim. soveltuvuus rakentamiseen) ja maaston muodot voivat vaikuttaa verotusarvoon.
• Kaava-alueet: Asemakaava ja muut kaavat määrittävät, mitä kiinteistöllä saa tehdä, mikä puolestaan vaikuttaa sen arvoon.
• Muut ominaisuudet: Myös muut ominaisuudet, kuten esimerkiksi ranta-oikeus, voivat vaikuttaa verotusarvoon.

Eroa markkina-arvosta

On tärkeää ymmärtää, että verotusarvo ei ole sama asia kuin kiinteistön markkina-arvo. Markkina-arvo heijastaa sitä hintaa, jolla kiinteistö todennäköisesti myytäisiin vapailla markkinoilla. Verotusarvo on viranomaisen tekemä arvio, joka perustuu useisiin yleisiin kriteereihin. Markkina-arvoon puolestaan vaikuttavat enemmän ajankohtaiset markkinatilanteet, kysyntä ja tarjonta.

Mitä jos olen eri mieltä verotusarvosta?

Jos olet sitä mieltä, että kiinteistösi verotusarvo on virheellinen, sinulla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus Verohallinnolle. Oikaisuvaatimuksessa sinun tulee esittää perustelut sille, miksi olet eri mieltä, sekä toimittaa tarvittavaa näyttöä (esim. kuntotarkastusraportteja, arvioita muilta asiantuntijoilta).

Yhteenveto

Kiinteistön verotusarvo on tärkeä luku, joka vaikuttaa kiinteistöveroon, perintö- ja lahjaverotukseen sekä joissain tapauksissa luovutusvoiton verotukseen. Se pyritään pitämään lähellä markkina-arvoa, mutta se ei ole sama asia. Verohallinto määrittelee verotusarvon useiden tekijöiden perusteella, ja oikaisuvaatimuksen tekeminen on mahdollista, jos olet eri mieltä arvosta. Ymmärtämällä kiinteistön verotusarvon perusteet voit paremmin suunnitella talouttasi ja kiinteistöihin liittyviä päätöksiä.