Milloin lapsella on oikeus tulla kuulluksi?

Lapsen ääni kuuluviin: Milloin ja miten lapsen mielipide otetaan huomioon?

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on keskeinen osa lasten oikeuksia. Se ei ole pelkkä muodollisuus, vaan edellyttää aitoa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Monet ihmiset ajattelevat, että lapsi tulee kuulla vain, jos hän on riittävän vanha ja kypsä. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi ja riippuu enemmän lapsen kyvystä ymmärtää asiaa ja ilmaista omaa näkemystään kuin hänen iästään.

Ymmärrys, ei ikä, ratkaisee: Lapsen oikeus tulla kuulluksi ei ole ikäkysymys, vaan kyvykysymys. Vastasyntyneelläkin on oikeus turvalliseen ja rakkaudelliseen ympäristöön, ja hänen viestinsä – itku, levottomuus, tyytyväisyys – tulisi tulkita ja niihin reagoida. Pienet lapset voivat ilmaista mieltymyksiään ja tarpeitaan eleillä ja äänillä, joita aikuisen tulisi osata tulkitta ja ottaa huomioon. Vanhemmat lapset taas voivat jo selkeämmin kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan.

Mitä lapsen kuuleminen käytännössä tarkoittaa? Se ei tarkoita sitä, että lapsi saisi päättää kaikesta. Kyse on siitä, että lapsen näkemys otetaan vakavasti ja otetaan huomioon päätöksenteossa. Lapselle tulisi selittää asioita hänen ymmärryksensä mukaisesti ja antaa hänelle tilaisuus osallistua keskusteluun ikätasonsa mukaisesti. Tärkeää on luoda turvallinen ja rohkaiseva ympäristö, jossa lapsi uskaltaa ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa kritiikistä tai hylkäämisestä.

Käytännön esimerkkejä:

• Perheen arjessa: Lapsen mielipidettä voidaan kysyä ruokailuun, vaatteisiin ja vapaa-ajanviettoon liittyvissä asioissa. Vaikka lopullinen päätös kuuluu vanhemmille, lapsen kuuleminen ja hänen mielipiteensä kunnioittaminen luovat positiivista ja osallistavaa ilmapiiriä.
• Lastensuojelussa: Lapsen mielipidettä on kuultava kaikissa häneen liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa oikeutta tulla kuulluksi omista kokemuksistaan ja tarpeistaan. Kuuleminen tapahtuu lapsen kehitystason mukaisesti ja esimerkiksi pelin tai keskustelun avulla.
• Koulussa: Opettajien tulisi kuunnella oppilaiden mielipiteitä opetusmenetelmiin ja koulun toimintaan liittyvissä asioissa. Tämä edistää oppilaiden sitoutumista ja osallistumista.
• Oikeudellisissa asioissa: Lapsen mielipidettä on kuultava kaikissa häneen itseensä vaikuttavissa oikeudellisissa asioissa, kuten huoltajuusriidoissa tai adoptioissa. Tämä tapahtuu lapsen edun mukaisesti ja ikään ja kehitystasoon sopivilla keinoilla.

Kuulemisen keinot:

Lapsen kuulemiseen on monia keinoja, jotka valitaan lapsen iän ja kehitystason mukaan. Pienet lapset voivat ilmaista itseään leikin, piirtämisen ja muiden luoviin toimintoihin. Vanhemmille lapsille sopii keskustelu ja avoin vuoropuhelu. On tärkeää muistaa, että lapsen mielipide on arvokasta riippumatta siitä, miten se eroaa aikuisten näkemyksistä.

Lopuksi on sanottava, että lapsen oikeus tulla kuulluksi ei ole vain laki, vaan moraalinen velvollisuus. Se on tärkeä osa lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Kun lapsi tuntee itsensä kuulluksi ja arvostetuksi, se vahvistaa hänen itsetuntoaan ja antaa hänelle voimaa osallistua omaan elämäänsä.