Minkä ikäisenä lapsella on oikeus tulla kuulluksi?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus ei määrittele tarkkaa ikärajaa lapsen kuulemiselle. Suomessa lapsen mielipide selvitetään lähtökohtaisesti aina, iästä riippumatta. Kuitenkin lapsen oikeus tulla kuulluksi virallisesti lastensuojeluasioissa on Suomessa rajattu koskemaan 12 vuotta täyttäneitä lapsia, vaikka mielipidettä pyritään selvittämään nuoremmiltakin.
Kuuleeko kukaan? Lapsen oikeus tulla kuulluksi Suomessa
Lapsen äänen kuuleminen on olennainen osa heidän hyvinvointiaan ja kehitystään. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen oikeutta ilmaista mielipidettään kaikissa häntä koskevissa asioissa, ja hänen mielipidettään on otettava huomioon hänen ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti. Mutta missä vaiheessa lapsesta tulee “kuultava”? Onko olemassa maaginen ikäraja, jonka jälkeen lapsen ääni saa todellisen painoarvon? Vastaus on monimutkaisempi kuin pelkkä numero.
Suomessa ei ole lakia, joka määrittelisi tarkkaa ikärajaa lapsen kuulemiselle. Lähtökohta on, että lapsen mielipidettä pyritään selvittämään aina, iästä riippumatta. Tämä tarkoittaa, että jo pienikin lapsi voi kertoa näkemyksiään ja tuntemuksiaan aikuisten kuunneltavaksi, vaikka he eivät vielä kykene ilmaisemaan itseään täysin artikuloiden. Aikuisen roolina on tällöin tulkita lapsen viestintää parhaansa mukaan ja ottaa se huomioon päätöksenteossa.
Kuitenkin käytännössä lapsen kuuleminen saa virallisen painoarvonsa erityisesti lastensuojeluasioissa. Tässä kontekstissa 12 vuoden ikäraja nousee esiin. Vaikka nuorempienkin lasten mielipidettä pyritään aina selvittämään, lastensuojelulain mukaan 12 vuotta täyttäneen lapsen mielipide on otettava huomioon erityisellä tavalla. Tämä ei tarkoita, että alle 12-vuotiaiden lasten mielipiteillä ei olisi väliä, vaan korostaa 12 vuotta täyttäneiden kasvanutta kykyä ymmärtää ja artikuloida omia näkemyksiään. Heillä on vahvempi oikeus vaikuttaa omaan elämäänsä.
On tärkeää ymmärtää, että 12 vuoden ikäraja ei ole jäykkä rajoitus. Jokainen lapsi on yksilö, ja kypsyys vaihtelee suuresti. Nuorempikin lapsi voi olla poikkeuksellisen kypsä ja kykenevä ilmaisemaan mielipiteensä selkeästi ja ymmärrettävästi. Päätöksenteossa on siksi olennaista arvioida jokaisen lapsen yksilöllinen kypsyys ja ottaa se huomioon.
Lopulta lapsen kuuleminen ei ole vain lain noudattamista, vaan eettinen velvollisuus. Lapsen oikeus tulla kuulluksi on perusoikeus, joka on toteutettava ikään ja kypsyyteen sopeutuvalla tavalla. Tämän takaa se, että lapsi voi kasvaa turvallisessa ja myönteisessä ympäristössä, jossa hänen äänellään on merkitystä. On aikuisen tehtävä luoda tämä ympäristö ja varmistaa, että lapsen ääni kuuluu.
#Kuuleminen#Lapsen Ääni#Lapsen OikeusPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.