Mitä on BED?

Ahmintahäiriö (BED): Hallitsemattoman syömisen syvällisempi ymmärrys

Ahmintahäiriö, eli BED (Binge Eating Disorder), on vakava ja alidiagnosoitu syömishäiriö, joka koskettaa merkittävää osaa väestöstä. Vaikka oireet saattavat vaikuttaa yksinkertaiselta liialliselta syömiseltä, BED on paljon monimutkaisempi tila, jolla on syvälliset psykologiset ja fyysiset vaikutukset.

Ahminta – Enemmän kuin vain suuri ateria

Ahmintakohtaus ei ole sama asia kuin joskus nauttiminen runsaasta ateriasta. BED:n ahmintakohtaukselle on ominaista kaksi keskeistä tekijää:

1. Suuri ruokamäärä: Ahmintakohtauksen aikana henkilö syö lyhyessä ajassa (esimerkiksi kahden tunnin sisällä) ruokamäärän, joka on selvästi suurempi kuin mitä useimmat ihmiset söisivät vastaavassa ajassa ja vastaavissa olosuhteissa.
2. Hallinnan tunteen puute: Henkilöllä on tunne, että hän ei pysty lopettamaan syömistä tai hallitsemaan mitä ja kuinka paljon hän syö ahmintakohtauksen aikana.

Lisäksi ahmintakohtaukset tapahtuvat tyypillisesti yksin, salassa, häpeän ja syyllisyyden tunteiden sävyttäminä.

BED vs. Bulimia: Keskeinen ero

BED eroaa bulimiasta siinä, että ahmintakohtauksia ei seuraa kompensaatiomenetelmiä, kuten oksentamista, ulostuslääkkeiden käyttöä tai liiallista liikuntaa, pyrkimyksenä kompensoida syödyt kalorit. Tämä on ratkaiseva ero, sillä se johtaa usein merkittävään painonnousuun ja siihen liittyviin terveysriskeihin.

Miksi ahmintaa tapahtuu? Monimutkaiset juuret

Ahmintahäiriön syyt ovat moninaiset ja monitahoiset. Yksittäinen selitys ei riitä, vaan kyseessä on usein yhdistelmä geneettisiä, biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.

• Psykologiset tekijät: Masennus, ahdistus, alhainen itsetunto, kehonkuvan ongelmat ja traumaattiset kokemukset voivat lisätä riskiä sairastua BED:iin. Ruoka voi toimia tunteiden säätelijänä, tarjoten tilapäistä lohtua ahdistukseen tai suruun.
• Biologiset tekijät: Tutkimukset viittaavat siihen, että aivojen välittäjäaineilla, kuten serotoniinilla ja dopamiinilla, voi olla rooli BED:n kehittymisessä. Lisäksi geneettinen alttius voi lisätä riskiä.
• Sosiaaliset tekijät: Yhteiskunnan paineet liittyen ulkonäköön ja laihduttamiseen, syrjintä painon perusteella ja negatiiviset kommentit painosta voivat myötävaikuttaa BED:n syntyyn.

Seuraukset – Enemmän kuin vain ylipainoa

BED:llä on kauaskantoisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.

• Fyysiset terveysriskit: Ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä, mikä lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, korkeaan verenpaineeseen, uniapneaan, nivelrikkoon ja tiettyihin syöpiin.
• Psyykkiset terveysongelmat: BED:stä kärsivät kokevat usein häpeää, syyllisyyttä, masennusta, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Itsetunto voi olla heikko ja kehonkuva vääristynyt.

Hakeutuminen hoitoon – Toivoa on!

Ahmintahäiriö on hoidettavissa oleva sairaus. Tehokkaita hoitomuotoja ovat:

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT): Auttaa tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajatusmalleja ja käytösmalleja, jotka liittyvät ahmintaan.
• Dialektinen käyttäytymisterapia (DBT): Opettaa tunteiden säätelyä, stressinhallintaa ja ihmissuhdetaitoja.
• Lääkehoito: Tietyt masennuslääkkeet ja ruokahalua hillitsevät lääkkeet voivat olla hyödyllisiä ahminnan vähentämisessä.
• Ravitsemusterapia: Ravitsemusterapeutti voi auttaa kehittämään terveellisiä syömismalleja ja ymmärtämään ruoan ja kehon välistä suhdetta.

Lopuksi

Ahmintahäiriö on vakava ja monimutkainen tila, joka vaatii ammattilaisen apua. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi BED:tä, on tärkeää hakeutua hoitoon. Muista, et ole yksin ja apua on saatavilla. Avoin keskustelu, ymmärrys ja oikea-aikainen hoito voivat auttaa sinua tai läheistäsi toipumaan ja elämään täyttä elämää.