Mitä tarkoittaa lapsen kuuleminen?

Lapsen ääni kuuluviin: Kuuntelemisen syvempi merkitys ja arkipäivän toteutus

“Lapsen kuuleminen” on termi, joka tuntuu itsestäänselvältä, mutta sen todellinen merkitys ja toteutus vaativat syvällistä pohdintaa ja jatkuvaa harjoittelua. Se ei ole vain kohteliaisuutta tai muodollinen velvollisuus, vaan keskeinen osa lapsen kehitystä, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskuntaan. Kuunteleminen ei tarkoita pelkästään sanojen kuulemista, vaan pyrkimystä ymmärtää lapsen maailmaa, tunteita ja kokemuksia.

Enemmän kuin pelkkää kuuntelua:

Lapsen kuuleminen ylittää aktiivisen kuuntelun rajan. Se on aktiivista läsnäoloa hetkessä, empatiaa lapsen kokemuksia kohtaan ja aitoa uteliaisuutta hänen ajatuksiaan kohtaan. Se on kykyä tunnistaa vihjeitä, joita lapsi antaa – niin sanoin kuin elein ja ilmein – ja tulkitsemaan niitä oikein. Tämä edellyttää aikuista, joka on valmis astumaan lapsen kenkiin ja näkemään maailman hänen silmiensä kautta.

Miksi lapsen kuuleminen on niin tärkeää?

• Itsetunnon vahvistaminen: Kun lasta kuunnellaan, hän tuntee olevansa arvostettu ja tärkeä. Tämä vahvistaa hänen itsetuntoaan ja uskoa omiin kykyihinsä.
• Sosiaalisten taitojen kehittyminen: Kuuntelemalla ja tultuaan kuulluksi lapsi oppii vuorovaikutusta, neuvottelua ja oman mielipiteensä ilmaisemista kunnioittavalla tavalla.
• Ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen: Kun lapsi saa mahdollisuuden ilmaista huolensa ja osallistua päätöksentekoon, hän oppii etsimään ratkaisuja ongelmiin.
• Turvallisuuden tunne: Kuunteleminen luo turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa avautua ja hakea apua.
• Osallisuuden kokemus: Lapsi tuntee olevansa osa perhettä, yhteisöä ja yhteiskuntaa, kun häntä kuunnellaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon.

Kuinka toteuttaa lapsen kuulemista käytännössä?

• Luo rauhallinen ja turvallinen ympäristö: Varmista, että lapsella on tilaa ja aikaa puhua ilman keskeytyksiä tai arvostelua.
• Asetu lapsen tasolle: Kirjaimellisesti kyykisty lapsen korkeudelle ja katso häntä silmiin.
• Käytä avoimia kysymyksiä: Kannusta lasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan. Esimerkiksi “Mitä sinulle jäi tästä mieleen?” tai “Miltä sinusta tuntuu tämä asia?”.
• Vältä keskeyttämistä: Anna lapsen puhua loppuun asti, vaikka olisit eri mieltä tai haluaisit antaa neuvoja.
• Osoita ymmärrystä: Toista lapsen sanoja tai ilmaise hänen tunteitaan omilla sanoillasi. Esimerkiksi “Eli sinusta tuntuu, että…” tai “Ymmärrän, että olet pettynyt…”.
• Kunnioita lapsen mielipiteitä: Vaikka et olisikaan samaa mieltä, osoita kunnioitusta lapsen näkökulmaa kohtaan.
• Hyödynnä erilaisia kommunikaatiomenetelmiä: Kaikki lapset eivät osaa tai halua ilmaista itseään sanallisesti. Piirtäminen, leikkiminen, musiikki tai kirjoittaminen voivat auttaa lasta ilmaisemaan itseään.
• Ole johdonmukainen: Osoita lapselle, että kuuntelet häntä jatkuvasti, et vain silloin kun sinulle sopii.

Esimerkki: Uskonnollisen kasvatuksen vaikutus

Keskusteltaessa uskonnollisesta kasvatuksesta lapsen kanssa on olennaista lähestyä aihetta avoimin mielin ja kunnioittaen lapsen omia kokemuksia. Sen sijaan, että pyrittäisiin vain siirtämään tiettyjä uskonnollisia uskomuksia, on tärkeää kuunnella, mitä lapsi on jo oppinut, mitä hän ajattelee ja miltä hänestä tuntuu. Kysy esimerkiksi:

• “Mitä sinulle on kerrottu tästä asiasta?”
• “Mitä ajatuksia tämä asia sinussa herättää?”
• “Onko sinulla jotain kysymyksiä tästä?”

Tällainen lähestymistapa mahdollistaa lapselle tilan pohtia uskonnollisia kysymyksiä omasta näkökulmastaan ja muodostaa oman suhteensa uskontoon. Se myös auttaa aikuista ymmärtämään, miten lapsi kokee uskonnon ja miten se vaikuttaa hänen elämäänsä.

Lopuksi:

Lapsen kuuleminen ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Se vaatii kärsivällisyyttä, sitoutumista ja halua oppia lapselta. Muistetaan, että lapsen ääni on arvokas ja sen kuuleminen on sijoitus lapsen tulevaisuuteen ja hyvinvointiin. Kuuntelemalla luomme lapsille paremman maailman, jossa he tuntevat olevansa kuultuja, arvostettuja ja ymmärrettyjä.