Kuka ei ole oikeustoimikelpoinen?

Kuka ei ole oikeustoimikelpoinen? Lasten ja rajoitetusti toimintakelpoisten arjen haasteet

Suomessa täysi-ikäisyys tuo mukanaan oikeustoimikelpoisuuden, eli kyvyn tehdä sitovia sopimuksia ja hoitaa omia taloudellisia ja juridisia asioitaan. Lähtökohta on, että 18 vuotta täyttänyt on vastuussa teoistaan ja päätöksistään lain silmissä. Mutta entä ne, jotka eivät täytä tätä kriteeriä tai joiden kykyä hoitaa asioitaan on rajoitettu?

Kuten tunnettua, alle 18-vuotiaat lapset ovat vajaavaltaisia. Heidän oikeustoimikelpoisuutensa on rajoitettu ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi. Arjen kontekstissa tämä tarkoittaa, että lapsi ei voi itsenäisesti esimerkiksi ostaa asuntoa, ottaa lainaa tai tehdä työsopimusta ilman huoltajan suostumusta. Lapsen etua ajaa ja hänen asioitaan hoitaa edunvalvoja, useimmiten vanhempi. Tämän suojamekanismin tarkoitus on varmistaa, ettei lapsi joudu alttiiksi hyväksikäytölle tai tee itselleen haitallisia päätöksiä.

Mutta vajaavaltaisuus ei rajoitu vain ikään. Myös täysi-ikäinen henkilö voidaan julistaa rajoitetusti toimintakelpoiseksi, jos hän ei kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden, vamman tai päihdeongelman vuoksi. Tällöin hänelle määrätään edunvalvoja, joka voi olla läheinen, viranomainen tai muu sopiva henkilö. Edunvalvojan tehtävänä on turvata rajoitetusti toimintakelpoisen henkilön edut ja varmistaa, että hänen tahtonsa tulee kuulluksi päätöksenteossa.

Rajoitettu toimintakelpoisuus ei ole absoluuttinen käsite. Se voi vaihdella yksilöllisesti sen mukaan, mitkä kyvyt ovat heikentyneet. Edunvalvonnan laajuus räätälöidään aina henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Henkilö voi olla esimerkiksi oikeustoimikelpoinen päivittäisten asioiden hoidossa, mutta tarvita edunvalvojan apua merkittävien taloudellisten päätösten tekemisessä.

Rajoitettu toimintakelpoisuus tuo mukanaan haasteita arkeen. Vajaavaltaisella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon kykyjensä mukaan. Edunvalvojan tehtävänä on tukea tätä ja varmistaa, että rajoitetusti toimintakelpoisen henkilön ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus toteutuvat mahdollisimman laajasti.

Lopulta kyse on siitä, että jokaisella, iästä tai toimintakyvystä riippumatta, on oikeus turvalliseen ja itsenäiseen elämään. Edunvalvontajärjestelmä on olemassa suojaamaan haavoittuvassa asemassa olevia ja varmistamaan, että heidän äänensä kuuluu.