Mikä sairaus estää ajokortin?

Milloin sairaus vie ajokortin? Neurologiset syyt ajokyvyn heikkenemisen taustalla.

Ajokortti on monelle itsenäisyyden ja liikkumisen vapauden symboli. Kuitenkin tietyt terveydelliset syyt voivat tehdä ajamisesta vaarallista sekä itselle että muille. Vaikka monesti ajatellaan näön tai fyysisen kunnon heikkenemisen olevan suurimpia esteitä ajamiselle, myös neurologisilla sairauksilla on merkittävä vaikutus ajokykyyn.

Neurologiset sairaudet ja niiden vaikutus ajokykyyn:

Neurologiset sairaudet, kuten aivoinfarkti, aivovamma, dementia, MS-tauti ja Parkinsonin tauti, voivat heikentää ajokykyä monin eri tavoin. Nämä sairaudet voivat vaikuttaa muun muassa:

• Kognitiivisiin toimintoihin: Hahmottamiskyky, muisti, tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisukyky ja päätöksenteko ovat kaikki tärkeitä ajokyvyn kannalta. Neurologiset sairaudet voivat heikentää näitä toimintoja, jolloin liikenteessä toimiminen vaikeutuu. Esimerkiksi, vaikeudet arvioida etäisyyksiä tai reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin voivat olla vaarallisia.
• Motorisiin kykyihin: Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa lihasheikkoutta, vapinaa, jäykkyyttä tai koordinaatio-ongelmia. Nämä motoriset haasteet voivat vaikeuttaa auton hallintaa, kuten ohjaamista, jarruttamista tai kaasun painamista.
• Näköön: Tietyt neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa näköön, esimerkiksi aiheuttaen kaksoiskuvia, näkökenttäpuutoksia tai vaikeutta havaita liikettä.
• Tajunnantasoon: Epilepsia tai muut tajunnan menetystä aiheuttavat sairaudet tekevät ajamisesta erittäin vaarallista.

Milloin ajokyky arvioidaan?

Lääkärillä on velvollisuus arvioida potilaan ajokyky, jos hän epäilee, että potilaan terveydentila voi vaarantaa liikenneturvallisuuden. Tämä voi tulla esiin esimerkiksi lääkärintarkastuksen yhteydessä tai potilaan omien huolien pohjalta.

Neuropsykologisen arvion merkitys:

Jos ajokyvyn heikkenemisestä on epäselvyyttä, neuropsykologinen arvio on usein tarpeen. Neuropsykologinen arvio on kattava tutkimus, jossa selvitetään potilaan kognitiiviset toiminnat, kuten muisti, tarkkaavaisuus, hahmottamiskyky ja ongelmanratkaisukyky. Arvio antaa tietoa siitä, mitkä kognitiiviset alueet ovat heikentyneet ja miten tämä vaikuttaa ajokykyyn.

Ajokortin uusiminen ja ajokyvyn seuranta:

Ajokortin uusimisen yhteydessä voidaan vaatia lääkärintodistus, jos henkilöllä on jokin sairaus, joka voi vaikuttaa ajokykyyn. Joissakin tapauksissa ajokortti voidaan myöntää määräajaksi tai tietyin rajoituksin, kuten esimerkiksi vain päiväsaikaan ajaminen. Ajokykyä voidaan myös seurata säännöllisillä lääkärintarkastuksilla tai neuropsykologisilla arvioilla.

Vastuu liikenneturvallisuudesta:

Viime kädessä vastuu liikenneturvallisuudesta on kuljettajalla itsellään. On tärkeää olla rehellinen itselleen ja lääkärille omasta terveydentilastaan ja sen mahdollisista vaikutuksista ajokykyyn. Ajokyvyn heikkenemisen myöntäminen voi olla vaikeaa, mutta se on välttämätöntä oman ja muiden turvallisuuden vuoksi.

Loppupäätelmät:

Neurologiset sairaudet voivat merkittävästi heikentää ajokykyä. Varhainen tunnistaminen, perusteellinen arviointi ja asianmukaiset toimenpiteet ovat tärkeitä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Avoin keskustelu lääkärin kanssa ja realistinen itsearviointi omasta ajokyvystä ovat avainasemassa, kun pohditaan ajamisen turvallisuutta neurologisen sairauden kanssa.