Milloin ihminen ei ole oikeustoimikelpoinen?

Milloin ihminen ei ole oikeustoimikelpoinen? Alaikäisyyden lisäksi on muitakin syitä.

Vajaavaltainen, eli henkilö joka ei ole täysi-ikäinen (täyttänyt 18 vuotta), on yleisin esimerkki oikeustoimikelvottomasta tai rajoitetusti oikeustoimikelpoisesta henkilöstä. Kuten mainittu, alaikäisen kyky tehdä sitovia sopimuksia ja muita oikeustoimia on rajoitettu heidän iän ja siten usein myös kypsyystasonsa vuoksi. He eivät aina pysty arvioimaan tekojensa pitkäaikaisia vaikutuksia tai ymmärtämään monimutkaisia sopimusehtoja.

Täysi-ikäisyyden saavuttaminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Tietyissä tilanteissa myös täysi-ikäinen henkilö voi menettää oikeutensa tehdä itsenäisesti oikeustoimia. Tämä voi johtua esimerkiksi:

• Mielenterveysongelmista: Henkilö, jolla on vakava mielenterveyden häiriö, joka estää häntä ymmärtämästä tekojensa merkitystä tai tekemästä harkittuja päätöksiä, voidaan määrätä edunvalvontaan. Edunvalvoja hoitaa henkilön taloudellisia ja/tai henkilökohtaisia asioita hänen puolestaan. Edunvalvonnan laajuus voi vaihdella yksilöllisesti.

• Päihdeongelmista: Vaikka päihdeongelma itsessään ei automaattisesti johda oikeustoimikelpoisuuden menettämiseen, vakava ja pitkäaikainen päihderiippuvuus, joka heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään ja asioistaan, voi olla peruste edunvalvonnalle.

• Dementiasta tai muusta kognitiivisesta heikkenemisestä: Ikääntymisen myötä tai sairauden seurauksena henkilön kognitiiviset kyvyt voivat heikentyä siinä määrin, ettei hän enää kykene hoitamaan raha-asioitaan tai tekemään muita tärkeitä päätöksiä. Tällaisessa tilanteessa voidaan myös hakea edunvalvontaa.

• Tilapäisestä kyvyttömyydestä: Onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena henkilö voi tilapäisesti menettää kykynsä tehdä oikeustoimia. Tällaisessa tilanteessa voidaan määrätä väliaikainen edunvalvoja hoitamaan henkilön asioita, kunnes hän toipuu.

On tärkeää huomata, että oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen on aina viimeinen keino, ja sen tarkoituksena on suojella henkilön etua. Edunvalvontaa haetaan käräjäoikeudelta, ja päätös tehdään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen ei tarkoita, että henkilö menettää kaikki oikeutensa ja itsemääräämisoikeutensa. Edunvalvojan on toimittava aina edunvalvottavan parhaaksi ja otettava huomioon hänen toiveensa ja mielipiteensä mahdollisuuksien mukaan.