Onko dementikko oikeustoimikelpoinen?

Dementian vaikutus oikeustoimikelpoisuuteen: Monimutkainen ja yksilöllinen kysymys

Dementia tuo mukanaan monia haasteita, ei vähiten kysymyksen henkilön oikeustoimikelpoisuudesta. Vaikka lievä dementia ei automaattisesti tee henkilöstä oikeustoimikelvotonta, se voi heikentää kykyä tehdä harkittuja päätöksiä ja ymmärtää niiden seurauksia. Tämä tekee oikeustoimikelpoisuuden arvioinnista monimutkaisen ja herkän prosessin, joka vaatii yksilöllistä tarkastelua.

Yleisenä lähtökohtana lievästä dementiasta kärsivä henkilö on edelleen oikeustoimikelpoinen. Hän voi esimerkiksi hoitaa pankkiasioitaan, tehdä ostoksia ja solmia sopimuksia. Oikeustoimikelpoisuus ei siis katoa diagnoosin myötä, vaan se arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Keskeinen kysymys on, ymmärtääkö henkilö tekojensa merkityksen ja seuraukset. Tämä arviointi ei perustu pelkästään lääketieteelliseen diagnoosiin, vaan kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arviointiin. Onko henkilöllä kyky ymmärtää esimerkiksi taloudellisten sitoumusten laajuus tai testamentin vaikutukset perimysjärjestykseen? Voidaanko katsoa, että hän kykenee tekemään rationaalisia päätöksiä omien etujensa mukaisesti?

Lääkärinlausunto on tärkeä osa arviointia. Se antaa tietoa dementian vaikeusasteesta ja sen vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin. Lääkärinlausunto ei kuitenkaan yksin ratkaise oikeustoimikelpoisuutta. Muut tahot, kuten perheenjäsenet, sosiaalityöntekijät ja asianajajat, voivat antaa lisätietoa henkilön kyvystä hoitaa asioitaan. Tavoitteena on aina turvata henkilön itsemääräämisoikeus mahdollisimman pitkään ja samalla suojella häntä haitallisilta päätöksiltä.

Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen on aina viimeinen keino ja siihen turvaudutaan vasta, kun lievemmät toimenpiteet, kuten edunvalvontavaltuutus, eivät ole riittäviä. Edunvalvontavaltuutus antaa henkilölle mahdollisuuden nimetä itse etukäteen henkilön, joka hoitaa hänen asioitaan, jos hän itse tulee kyvyttömäksi siihen. Tämä on tärkeä työkalu, jolla voidaan varmistaa, että henkilön tahtoa kunnioitetaan myös silloin, kun hän ei enää itse kykene ilmaisemaan sitä.

Dementiaan liittyvät oikeudelliset kysymykset ovat usein monimutkaisia. On tärkeää hakea asiantuntija-apua ja keskustella perheen kanssa, jotta voidaan löytää parhaat ratkaisut kussakin yksilöllisessä tilanteessa.