Onko sormenjäljet pakko antaa?

Pakko antaa sormenjäljet? Suomen passin ja henkilökortin biometriset tiedot

EU-lainsäädäntö on muuttanut suomalaisten matkustusasiakirjojen ja henkilöllisyystodistusten luonnetta merkittävästi viime vuosina. Vuodesta 2009 alkaen passeihin ja vuodesta 2021 alkaen henkilökortteihin on sisältynyt biometrisiä tietoja, tarkemmin sanottuna sormenjälkiä. Tämä herättää monissa kysymyksen: Onko sormenjälkien antaminen todella pakollista?

Lyhyt vastaus on: kyllä, sormenjälkien antaminen on pakollista, jotta saa Suomen passin tai henkilökortin. Ilman sormenjälkien antamista viranomaiset eivät voi myöntää näitä dokumentteja. Tämä perustuu EU:n asettamiin vaatimuksiin, joiden tarkoituksena on parantaa matkustusasiakirjojen turvallisuutta ja ehkäistä identiteettivarkauksia.

Vaikka sormenjälkien tallentaminen on pakollista, on tärkeää ymmärtää, miten tietoja käsitellään ja suojataan. Tiedot tallennetaan sekä itse passiin tai henkilökorttiin sisältyvään sirulle että poliisin rekisteriin. Tämä kaksoistallennus lisää tietoturvaa, mutta samalla herättää ymmärrettävästi huolta yksityisyydensuojasta.

Suomi on sitoutunut suojaamaan kansalaistensa henkilötietoja, ja sormenjälkien käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR). Tietoja käytetään ainoastaan henkilöllisyyden varmistamiseen ja viranomaisten työskentelyssä, eikä niitä saa luovuttaa kolmansille osapuolille ilman oikeutettua syytä. Poliisin rekisteriin tallennettujen sormenjälkien käyttöön liittyy tiukat säännöt ja valvonta.

Vaikka sormenjälkien antaminen on pakollista, on jokaisella kansalaisella oikeus saada tietoa siitä, miten tietoja käsitellään ja mitä oikeuksia hänellä on tietoihin liittyen. Lisätietoja voi hakea Poliisihallituksen verkkosivuilta ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sivuilta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka sormenjälkien antaminen tuntuu monille rajoittavalta, se on nykylainsäädännön mukainen ja välttämätön osa matkustusasiakirjojen ja henkilöllisyystodistusten saamista Suomessa. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä parantaa kansallista ja EU-tasoista turvallisuutta ja ehkäistä väärinkäytöksiä. Tämän asian tiimoilta on kuitenkin hyvä olla tietoinen omista oikeuksistaan ja miten tietoja käsitellään.