Milloin lapsi oppii muistamaan?

5 näyttökertaa

Vaikka varhaisimmat lapsuusmuistot ovat usein hataria, vauvat ovat yllättävän kyvykkäitä muistamaan. Tutkimukset osoittavat, että jo muutaman päivän ikäiset vauvat pystyvät luomaan muistikuvia. He oppivat tunnistamaan äitinsä kasvot ja erottamaan ne muiden ihmisten kasvoista. Tämä varhainen muistamiskyky on tärkeä perusta lapsen kehitykselle ja oppimiselle tulevaisuudessa.

Palaute 0 tykkäykset

Milloin lapsi oppii muistamaan?

Vaikka varhaisimmat lapsuusmuistot ovat usein hataria, tutkijat ovat osoittaneet, että vauvat ovat yllättävän kyvykkäitä muistamaan.

Vastasyntyneet

Jo muutaman päivän ikäiset vauvat pystyvät luomaan muistikuvia. He oppivat tunnistamaan äitinsä kasvot ja erottamaan ne muiden ihmisten kasvoista. Tämä varhainen muistamiskyky on tärkeä perusta lapsen kehitykselle ja oppimiselle tulevaisuudessa.

Imeväiset

Imeväisiä leimaa nopea oppiminen ja muistaminen. He oppivat tunnistamaan tuttuja esineitä ja ääniä sekä muistamaan yksinkertaisia toimintoja. Esimerkiksi 6–9 kuukauden ikäiset vauvat voivat muistaa esineen sijainnin jopa 24 tunnin ajan.

Taaperot

Taaperot alkavat muistaa tapahtumia ja kokemuksia. He voivat kertoa yksinkertaisia tarinoita ja muistaa asioita, kuten missä he olivat tai mitä he tekivät viikkoja aiemmin.

Muistin kehittyminen

Muistin kehittyminen on monimutkainen prosessi, joka jatkuu lapsuuden läpi. Muistin eri osa-alueet, kuten työmuisti, pitkäkestomuisti ja eepisodinen muisti, kehittyvät eri nopeuksilla.

  • Työmuisti: Käytetään lyhytaikaiseen tietojen säilytykseen ja käsittelyyn. Kehittyy nopeasti ensimmäisinä elinvuosina.
  • Pitkäkestomuisti: Säilyttää tietoja pitkäaikaisesti. Kehittyy hitaammin, mutta jatkuu teini-iän läpi.
  • Episodinen muisti: Säilyttää erityisiä tapahtumia ja kokemuksia. Kehittyy taapero- ja esikouluikäisten aikana.

Muistin kehittymiseen vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristötekijät. Myönteiset ja rikastuttavat kokemukset voivat edistää muistin kehitystä.

Yhteenveto

Lapset oppivat muistamaan yllättävän varhain, jo muutaman päivän ikäisinä. Muistin eri osa-alueet kehittyvät eri nopeuksilla lapsuuden läpi, ja prosessiin vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristötekijät.