Mikä lasketaan ennakkoperinnöksi?

Ennakkoperintö: Mitä se oikein tarkoittaa?

Ennakkoperintö on monelle perinnönjaon yhteydessä hämärän peitossa oleva käsite. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa lahjoja tai muita etuuksia, joita perittävä on antanut tuleville perillisilleen jo eläessään ja jotka vaikuttavat perinnönjaon lopputulokseen. Ei siis riitä, että olet saanut perittävältä lahjan; lahjan on täytynyt olla ennakkoperintö. Miten tämä sitten erotetaan tavallisesta lahjasta? Seuraavassa selvennetään asiaa.

Milloin lahja on ennakkoperintöä?

Ennakkoperintöä koskevaa lainsäädäntöä tulkittaessa keskeistä on lahjan tarkoitus. Olipa kyseessä sitten rahalahja, kiinteistön luovutus tai vaikkapa arvokas taideteos, lahjan katsotaan olevan ennakkoperintöä, jos perittävä on selkeästi tarkoittanut sen vähentävän lahjan saajan osuutta tulevassa perinnössä. Tämä tarkoitus ei välttämättä tarvitse kirjallista todistusta, vaan se voidaan päätellä esimerkiksi lahjan suuruudesta, lahjan saajan ja perittävän suhteesta sekä muista olosuhteista.

Tärkeimpiä seikkoja ennakkoperintöä määriteltäessä:

• Perittävän tahto: Ratkaisevaa on perittävän tahto. Oliko lahjan tarkoituksena vähentää perillisen tulevaa perintöosuutta?
• Lahjan suuruus: Suuri lahja suhteessa perittävän omaisuuteen viittaa todennäköisemmin ennakkoperintöön.
• Lahjan saaja: Onko lahjan saaja perillinen? Lahja ei ole ennakkoperintöä, jos se on annettu henkilölle, jolla ei ole perintöoikeutta.
• Todistusaineisto: Kirjallinen sopimus, jossa lahjan luonne ennakkoperintönä todetaan, helpottaa huomattavasti asian selvittämistä. Kuitenkin myös suullinen todistusaineisto sekä muut olosuhteet voivat vaikuttaa tulkintaan.
• Ajankohta: Lahjan antamisajankohta ei ole ratkaiseva tekijä, vaikka usein ennakkoperintöjä annetaan lähellä kuolemaa.

Ennakkoperintö ja perinnönjako:

Perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään lahjan saajan perintöosuudesta. Jos ennakkoperintöä on annettu useammalle perilliselle, se huomioidaan jokaisen saajan osuutta laskettaessa. Tämä tarkoittaa, että ennakkoperintöjä ei jaeta tasaisesti muiden perillisten kesken, vaan ne vähennetään vain lahjan saajan osuudesta.

Esimerkki:

Perittävän omaisuus on 100 000 euroa, ja hänellä on kaksi lasta, A ja B. Perittävä antaa lapselle A eläessään 20 000 euron lahjan, joka määritellään ennakkoperintöksi. Perinnönjaossa A:n osuus on 50 000 euroa (100 000 euroa / 2), josta vähennetään 20 000 euroa ennakkoperintöä, joten A saa lopulta 30 000 euroa. B saa 70 000 euroa.

Yhteenveto:

Ennakkoperintö on monimutkainen käsite, jonka määrittelyssä perittävän tarkoitus on avainasemassa. Epäselvyyksien välttämiseksi on suositeltavaa laatia kirjallinen sopimus ennakkoperinnöstä. Jos epäilyksiä herää, on tärkeää hakea neuvoa oikeusasiantuntijalta.