Minkä rahasumman löytäjä saa pitää?

Löytörahojen kohtalo: Milloin saat pitää, milloin palauttaa?

Kadulta löytyneet rahat herättävät usein kysymyksiä. Saako ne pitää? Entä jos kyseessä on isompi summa? Lain mukaan tilanne on melko selkeä, vaikkakin moraalinen pohdinta saattaa jäädä kaihertamaan mieltä.

Yleisesti käytössä on ns. “kahvikuppiraja”. Pienet, alle 20 euron löydöt, kuten kadulle pudonneet kolikot tai setelit, voi yleisen käytännön mukaan pitää. Tämä ei kuitenkaan ole virallinen laki, vaan pikemminkin hiljainen sopimus siitä, mikä on kohtuullista. Ajatuksena on, ettei pienen rahasumman takaisin saaminen todennäköisesti ole kriittistä kenellekään, ja ilmoitusprosessi olisi suhteettoman työläs sekä löytäjälle että viranomaisille.

Tilanne muuttuu, kun kyseessä on suurempi rahasumma. Yli 20 euron löydöt on lain mukaan luovutettava poliisille. Tämä koskee kaikkia löytöpaikkoja, oli kyseessä sitten katu, kauppa tai vaikkapa oma takapiha. Poliisin velvollisuus on rekisteröidä löytö ja yrittää selvittää rahojen oikea omistaja.

Löytörahojen omistajalla on kolme kuukautta aikaa ilmoittaa kadonneista rahoistaan. Jos omistajaa ei tässä ajassa löydy, rahat palautetaan löytäjälle löytöpalkkiona. On siis tärkeää, että ilmoitat löydöstäsi poliisille, jotta sinulla on mahdollisuus saada rahat takaisin, jos omistajaa ei löydy. Ilmoittamatta jättäminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa syytteeseen kavalluksesta.

Vaikka alle 20 euron löydöistä ei ole pakko ilmoittaa, on se silti suositeltavaa. Ajattele, kuinka ikävältä sinusta tuntuisi kadottaa juuri nostettu käteinen. Pienikin summa voi olla jollekin merkittävä. Sosiaalisessa mediassa toimivat paikalliset ryhmät voivat olla hyvä paikka tiedustella kadonneista rahoista, ja näin toimimalla voit osoittaa rehellisyyttä ja vastuullisuutta.

Lopulta kysymys löytörahojen pitämisestä on sekä laillinen että eettinen. Vaikka lain mukaan pienet summat saisi pitää, moraalinen kompassi voi ohjata eri suuntaan. Mieti siis hetki ennen kuin laitat löytämäsi rahat omaan taskuusi.