Miten BKT lasketaan?

Bruttokansantuotteen (BKT) laskeminen: Yksinkertainen selitys monimutkaisesta mittarista

Suomen talouskehitystä seurataan monin eri mittarein, mutta yksi keskeisimmistä on bruttokansantuote (BKT). BKT kuvaa maan taloudellista tuotosta euromääräisesti tietyn ajanjakson aikana, yleensä vuosittain tai neljännesvuosittain. Sen laskeminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin pelkkä kaikkien tuotteiden ja palveluiden yhteenlaskeminen. Käytössä on useita lähestymistapoja, jotka kaikki johtavat (teoreettisesti) samaan tulokseen. Selvitämme tässä artikkelissa yleisimmän menetelmän, arvonlisämenetelmän.

Arvonlisämenetelmä: Jokainen vaihe lasketaan vain kerran

Arvonlisämenetelmä keskittyy siihen, kuinka paljon arvoa jokainen talouden toimija lisää tuotantoprosessissa. Sen sijaan, että laskettaisiin kaikkien myyntien yhteissumma (mikä johtaisi päällekkäisyyksiin), huomioidaan vain arvonlisäys. Arvonlisäys on erotus tuotteen tai palvelun myyntihinnan ja sen valmistukseen käytetyn materiaalin ja välituotteiden ostoarvon välillä.

Esimerkki:

Kuvittele puuseppä, joka ostaa puuta 100 eurolla ja valmistaa siitä tuolin, jonka myy 250 eurolla. Puusepän arvonlisäys on 150 euroa (250€ – 100€). Tämä 150 euroa lisätään BKT:hen. Jos joku ostaa tuolin ja myy sen edelleen 300 eurolla, tämän kaupan arvonlisäys on 50 euroa ja se lisätään BKT:hen erikseen. Alkuperäisen puun hinta (100€) ei enää sisälly laskelmiin toisen myynnin yhteydessä.

Eri talousalueilta saatavat arvonlisäykset:

Arvonlisäystä lasketaan kaikilla talouden sektoreilla:

• Yritykset: Yritysten arvonlisäys on niiden liikevaihto miinus muilta yrityksiltä ostettujen materiaalien ja välituotteiden arvo.
• Valtio: Valtion arvonlisäys lasketaan julkisen sektorin tuotannon arvosta. Tämä koostuu pääasiassa valtion työntekijöiden palkkojen ja palveluiden arvosta sekä poistoista, jotka kuvaavat valtion omistaman pääoman kulumista.
• Kotitaloudet: Kotitalouksien arvonlisäys on pienempi ja lasketaan pääasiassa omatoimisesta tuotannosta (esim. omakotitalon rakentaminen).

Lopullinen BKT:

Kaikkien talouden toimijoiden arvonlisäykset summataan yhteen, mikä antaa bruttokansantuotteen. Tämän lisäksi on olemassa muita BKT:n laskemiseen käytettyjä menetelmiä, kuten tulo- ja menojen laskentamenetelmä. Näillä eri lähestymistavoilla saatavat tulokset eroavat toisistaan hieman tilastojen keräämisen epätarkkuuksien ja mittausongelmien vuoksi, mutta niiden tulisi olla suhteellisen lähellä toisiaan.

Yhteenveto:

BKT on tärkeä mittari Suomen talouskehityksen seurantaan, mutta se ei kerro koko totuutta elämänlaadusta tai hyvinvoinnista. Sen laskeminen perustuu arvonlisämenetelmään, jossa jokaisen talouden toimijan lisäämä arvo lasketaan vain kerran, välttäen päällekkäisyydet ja antaen kokonaiskuvan Suomen taloudellisesta tuotoksesta. Tämän ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan BKT-lukuja tarkemmin ja kriittisesti.