Mikä on perinteinen uudenvuoden ruoka?

Uudenvuoden herkut – enemmän kuin nakkeja ja perunasalaattia

Nakit ja perunasalaatti ovat vakioutuneet uudenvuoden suosikiksi, kiitos osin lehdistön aikoinaan antaman sysäyksen. Mutta suomalainen uudenvuoden ruokapöytä on tarjonnut historiansa aikana paljon muutakin. Vaikka helppo ja nopea tarjottava on nykypäivänä valttia kiireisessä arjessa, kurkistetaanpa pintaa syvemmälle ja tutustutaan perinteisiin uudenvuoden herkkuihin.

Ennen nykyajan pikaruokien valtakautta uudenvuoden ateria oli usein runsas ja monipuolinen, heijastaen vuoden vaihtumisen juhlallisuutta. Sianliha oli keskeisessä roolissa, symboloiden vaurautta ja onnea tulevalle vuodelle. Esimerkiksi sültti, hyytelöity liharuoka, oli suosittu valinta. Se valmistettiin usein sianpäästä ja -sorkista, ja sen uskottiin tuovan onnea uuteen vuoteen. Myös rosolli, suomalainen juhlaherkku, saattoi löytää tiensä uudenvuodenpöytään.

Kala, erityisesti silli, oli myös tärkeä osa juhla-ateriaa. Silliä tarjottiin eri tavoin marinoituna, ja se symboloi runsasta kalaonnea tulevalle vuodelle. Lisäksi erilaiset laatikot, kuten lanttulaatikko ja porkkanalaatikko, kuuluivat usein juhlakattaukseen. Nämä maistuvat herkut toivat pöytään maanläheisiä makuja ja täyttivät vatsat.

Uudenvuoden jälkiruokapöytään kuului usein leivonnaisia, kuten piparkakkuja ja omenapaistosta. Nämä mausteiset herkut kruunasivat aterian ja toivat talvisen tunnelman juhlintaan. Makean nälkään saatettiin tarjoilla myös kiisseliä tai marjakiisseliä, jotka lämmittivät mukavasti kylmänä talvi-iltana.

Vaikka nakit ja perunasalaatti ovatkin saavuttaneet vakiintuneen aseman suomalaisessa uudenvuodenvietossa, on mielenkiintoista tutustua myös vanhempiin perinteisiin. Ehkäpä tänä vuonna uudenvuodenpöytään voisi nostaa jotain uutta vanhaa, kuten sillä tai rosollia, ja kokea pala suomalaista ruokaperinnettä.