Onko merikaloissa matoja?

Matoja merikaloissa: Myytti vai toisitako?

Ajatus matojen löytämisestä herkullisesta merikalaruokalajista voi olla epämiellyttävä. Onneksi merikaloissa esiintyvät loiset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin makean veden kaloissa. Suolaisen veden ympäristö tekee useimpien makean veden loisten elämän mahdottomaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että merikala olisi täysin riskitön.

Vaikka valtamerien suolapitoisuus pitää loiset kurissa, Itämeren ainutlaatuinen murtovesiympäristö luo poikkeuksen tähän sääntöön. Erityisesti Perämeri, jonka suolapitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin avomerellä, voi tarjota otolliset olosuhteet tietyille loisille.

Yksi esimerkki tällaisesta loisesta on leveä heisimato ( Diphyllobothrium latum ). Tämä loinen voi tarttua ihmiseen raa’an tai alikypsennetyn kalan välityksellä. Vaikka leveä heisimato on harvinainen, riski on olemassa etenkin Perämereltä pyydetyn kalan kohdalla.

On tärkeää huomata, että vaikka riski on olemassa, se on minimoitavissa oikeilla käsittely- ja kypsennysmenetelmillä. Kalan pakastaminen -20°C asteessa vähintään 24 tunnin ajan tappaa tehokkaasti loiset. Myös kalan kypsentäminen läpikotaisin varmistaa, että mahdolliset loiset tuhoutuvat.

On myös syytä mainita, että kaupallisesti myytävää kalaa valvotaan säännöllisesti loisten varalta. Tämä lisää kuluttajien turvallisuutta ja minimoi tartuntariskin entisestään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka merikalassa esiintyvät loiset ovat harvinaisempia kuin makean veden kalassa, riski ei ole olematon, erityisesti Perämeren alueella. Oikeilla käsittely- ja kypsennysmenetelmillä sekä kaupallisen kalan säännöllisen valvonnan ansiosta voi kuitenkin nauttia herkullisesta merikalasta turvallisesti. Muistathan aina tarkistaa ajankohtaiset suositukset kalojen käsittelyyn ja kypsentämiseen virallisilta tahoilta, kuten Ruokavirastolta.