Kumpi on systolinen vai diastolinen verenpaine?

Systolinen vs. diastolinen: Verenpaineen kaksi lukua selitettynä

Verenpaineen mittaus antaa kaksi lukua, jotka usein aiheuttavat hämmennystä. Mitä ylä- ja alaluvut oikeastaan tarkoittavat? Lyhyesti sanottuna ne kuvaavat sydämensyklin kahta eri vaihetta: supistumis- ja lepovaihe.

Systolinen verenpaine (yläluku) mittaa painetta valtimoissa sillä hetkellä, kun sydänlihas supistuu ja pumppaa verta verenkiertoon. Ajattele sitä sydämen työskentelyvaiheena, jolloin veri työntyy voimakkaasti eteenpäin. Tämä on verenpaineen huippuarvo.

Diastolinen verenpaine (alaluku) puolestaan mittaa painetta valtimoissa sydämen lepovaiheessa, kun sydänlihas rentoutuu ja täyttyy verellä seuraavaa supistusta varten. Tämä on verenpaineen alin arvo.

Analogiana voisi käyttää puutarhaletkua. Systolinen paine vastaa painetta letkussa, kun hana avataan ja vesi virtaa voimakkaasti. Diastolinen paine puolestaan vastaa painetta letkussa, kun hana on kiinni, mutta letku on edelleen täynnä vettä.

Verenpaine ilmoitetaan millimetreinä elohopeaa (mmHg) ja merkitään muodossa systolinen/diastolinen. Esimerkiksi verenpainearvo 120/80 mmHg tarkoittaa, että systolinen paine on 120 mmHg ja diastolinen 80 mmHg.

On tärkeää muistaa, että molemmat arvot ovat tärkeitä kokonaiskuvan saamiseksi sydämen terveydestä. Vaikka systolinen paine yleensä nousee iän myötä valtimoiden jäykistymisen vuoksi, myös diastolinen paine voi kertoa sydän- ja verisuonitautien riskistä. Lievästi kohonnut verenpaine alkaa arvosta 130/85 mmHg ja kohonnut verenpaine arvosta 140/90 mmHg.

Jos olet epävarma verenpaineestasi tai sen merkityksestä, keskustele lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. He voivat auttaa sinua tulkitsemaan verenpainearvojasi ja antaa tarvittaessa neuvoja terveellisiin elämäntapoihin ja hoitoon. Älä epäröi kysyä apua!