Milloin flunssasta pitää huolestua?

3 näyttökertaa

Flunssan pahenemisesta kannattaa olla huolissaan, jos ilmenee hengitysvaikeuksia, poikkeuksellisen voimakasta kipua tai heikkoutta, joka ei lievity kuumelääkkeillä. Näissä tapauksissa on syytä hakeutua päivystykseen. Yleis- tai sydänsairauksien (esim. astma, keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta) omaavien tulee olla erityisen tarkkaavaisina.

Palaute 0 tykkäykset

Flunssa ei aina ole harmiton – Milloin on syytä huolestua ja hakeutua lääkäriin?

Flunssa on ikävä, mutta yleensä itsestään paraneva riesa. Nenä vuotaa, kurkku on karhea ja olo on vetämätön. Useimmissa tapauksissa riittää lepo, riittävä nesteytys ja oireenmukainen hoito apteekista saatavilla lääkkeillä. Kuitenkin, on tilanteita, jolloin flunssan oireet voivat viitata johonkin vakavampaan, ja silloin on tärkeää tietää, milloin on aika huolestua ja ottaa yhteyttä lääkäriin.

Milloin hälytyskellojen pitäisi soida?

Vaikka flunssa on yleensä harmiton, on olemassa tiettyjä oireita, jotka vaativat välitöntä huomiota. Jos flunssan aikana ilmenee jokin seuraavista, älä epäröi hakeutua lääkäriin tai päivystykseen:

  • Hengitysvaikeudet: Hengitysvaikeudet, kuten hengenahdistus, vinkuva hengitys tai kyvyttömyys hengittää syvään, ovat aina syy hakeutua välittömästi lääkärin arvioon. Nämä voivat viitata keuhkoputkentulehdukseen, keuhkokuumeeseen tai muihin vakaviin hengitystieinfektioihin.
  • Poikkeuksellisen voimakas kipu: Voimakas rintakipu, päänsärky, joka ei lievity särkylääkkeillä tai voimakas lihaskipu, joka estää liikkumisen, on syytä tutkia. Ne voivat olla oire vakavammasta tulehduksesta tai muusta terveysongelmasta.
  • Heikkous, joka ei lievity: Jos tunnet olosi erittäin heikoksi ja uupuneeksi, eikä olo parane levon tai kuumelääkkeiden avulla, on syytä hakeutua lääkäriin. Voimakas heikkous voi olla merkki nestehukasta, alhaisesta verenpaineesta tai muusta vakavasta sairaudesta.
  • Sekavuus tai tajunnan hämärtyminen: Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi sekavuutta, epätavallista uneliaisuutta tai tajunnan hämärtymistä, on hakeuduttava välittömästi lääkäriin.
  • Korkea kuume, joka ei laske: Jatkuva korkea kuume (yli 39 astetta), joka ei laske lääkkeillä, voi olla merkki bakteeri-infektiosta, joka vaatii antibioottihoitoa.
  • Oireiden pitkittyminen tai paheneminen: Jos flunssan oireet kestävät yli 10 päivää tai pahenevat selvästi muutaman päivän jälkeen, on syytä hakeutua lääkäriin.
  • Veren yskiminen: Jos ysköksissä on verta, on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin.

Erityisryhmät:

Tietyt ihmisryhmät ovat alttiimpia flunssan aiheuttamille komplikaatioille. Jos kuulut johonkin seuraavista ryhmistä, ole erityisen tarkkaavainen oireidesi suhteen ja hakeudu lääkäriin herkemmin:

  • Yleissairauksia sairastavat: Erityisesti henkilöiden, joilla on astma, keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta, diabetes tai muu krooninen sairaus, tulisi olla tarkkana flunssan oireiden kanssa. Flunssa voi pahentaa näitä perussairauksia.
  • Raskaana olevat naiset: Raskaana olevien naisten immuunijärjestelmä on tavallista heikompi, joten he ovat alttiimpia flunssan komplikaatioille.
  • Pienet lapset ja vanhukset: Pienten lasten ja vanhusten immuunijärjestelmä ei ole yhtä vahva kuin nuorilla aikuisilla, joten he ovat alttiimpia komplikaatioille.

Ennaltaehkäisy on paras lääke:

Vaikka flunssaa ei aina voi välttää, voit tehdä paljon sen ehkäisemiseksi. Muista pestä kätesi säännöllisesti, vältä koskettamasta kasvojasi ja pidä etäisyyttä sairaisiin ihmisiin. Myös riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttavat vahvistamaan immuunijärjestelmääsi.

Yhteenveto:

Flunssa on yleensä harmiton, mutta on tärkeää tietää, milloin oireet vaativat lääkärin huomiota. Jos sinulla ilmenee hengitysvaikeuksia, voimakasta kipua, heikkoutta, sekavuutta, korkeaa kuumetta, oireiden pitkittymistä tai pahenemista, tai jos kuulut johonkin riskiryhmään, hakeudu lääkäriin tai päivystykseen. Muista, että ennaltaehkäisy on paras lääke, joten huolehdi itsestäsi ja vältä tartuntoja.