Milloin syke on liian alhainen?

Liian hidas syke: Milloin on syytä huoleen?

Sydämen syke on elintärkeä mittari kehomme toiminnasta. Terveen aikuisen leposyke vaihtelee yksilöllisesti, mutta yleisesti hyväkuntoinen henkilö saattaa kokea leposykkeen olevan 40–60 lyöntiä minuutissa. Tämä luonnollinen vaihtelu kuitenkin herättää usein kysymyksen: milloin hidas syke on syytä ottaa vakavasti ja milloin se on yksinkertaisesti henkilökohtainen ominaisuus?

Matalan sykkeen, eli bradykardian, määrittely ei ole yksinkertainen numero. Alle 50 lyönnin minuuttitaajuus levossa herättää usein lääkärin huomion, varsinkin jos siihen liittyy oireita. Pelkkä hidas syke ei automaattisesti tarkoita sairautta. Monet huippu-urheilijat saavuttavat luonnollisesti hyvin matalat leposykkeet sydämen tehokkaan toiminnan ansiosta. Heidän sydämensä pumppaa tehokkaasti verta joka lyönnillä, joten hidaskutainen syke ei ole heillä ongelma.

Milloin siis on syytä hakea apua? Seuraavat oireet yhdistettynä matalaan leposykkeeseen vaativat lääkärin arviointia:

• Huimaus tai pyörtyily: Nämä ovat yleisiä oireita, jotka voivat viitata riittämättömään verenvirtaukseen aivoihin.
• Rintakipu tai -ahdistus: Vaikka rintakipu liittyy yleisemmin nopeaan sykkeeseen, se voi esiintyä myös bradykardiassa.
• Hengästyneisyys: Vaikka hengästyneisyys on usein yhteydessä nopeaan sykkeeseen, se voi olla oire myös riittämättömästä sydämen pumppaustehosta.
• Lihasheikkous tai väsymys: Kehosi ei saa tarpeeksi happea ja ravinteita, jos sydän ei pumpaa verta riittävällä teholla.
• Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen: Tämä voi ilmetä keskittymisvaikeuksina tai muistin heikkenemisenä.

Mistä hidas syke voi johtua?

Matala syke voi johtua useista tekijöistä, mukaan lukien:

• Sydämen sairaudet: Esimerkiksi joissakin sydämen rytmihäiriöissä sydämen sähköinen toiminta on häiriintynyt, mikä johtaa hidastuneeseen sykkeeseen.
• Lääkkeet: Tietyt lääkkeet, kuten beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat, voivat hidastaa sykettä. Jos huomaat hitaan sykkeen aloitettuasi uuden lääkkeen, keskustele lääkärisi kanssa.
• Kilpirauhasen vajaatoiminta: Kilpirauhasen vajaatoiminta voi hidastaa kehon aineenvaihduntaa, mikä voi myös vaikuttaa sykkeeseen.
• Urheilukunto: Kuten jo mainittiin, hyväkuntoisten henkilöiden leposyke voi olla luonnollisesti matalampi.

Mitä tehdä?

Jos sinulla on matala syke ja siihen liittyy yllä mainittuja oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi suorittaa EKG:n (elektrokardiogrammi) ja muita tutkimuksia sykkeen hidastuvan syyn selvittämiseksi. Mahdollisia hoitokeinoja voivat olla lääkkeet, sydämentahdistin tai muu sydänlääkärin suosittelema hoito.

Muista, että tämä artikkeli on yleistietoa eikä korvaa lääkärin antamaa diagnoosia ja hoitoa. Jos sinulla on huolta sydämesi terveydestä, ota aina yhteyttä lääkäriin.