Milloin täytyy aloittaa verenpainelääkitys?

Milloin verenpainelääkitys on tarpeen?

Kohonnut verenpaine on salakavala vaiva, sillä se ei usein aiheuta alkuvaiheessa oireita. Siksi säännölliset verenpaineen mittaukset ovat tärkeitä. Mutta milloin pelkkä seuranta ei enää riitä ja on aika aloittaa lääkitys? Vastaus ei ole yksiselitteinen, vaan riippuu useista yksilöllisistä tekijöistä.

Vaikka verenpaineesi olisi koholla, lääkitystä ei välttämättä aloiteta heti. Ensisijaisesti pyritään alentamaan verenpainetta elämäntapamuutoksilla. Näitä ovat esimerkiksi:

• Suolan vähentäminen: Liika suola sitoo nestettä elimistöön, mikä nostaa verenpainetta.
• Terveellinen ruokavalio: Runsaasti kasviksia, hedelmiä ja kuitua sisältävä ruokavalio tukee sydämen terveyttä.
• Säännöllinen liikunta: Jo kohtuullinen liikunta, kuten reipas kävely, voi alentaa verenpainetta.
• Painonhallinta: Ylipainon pudottaminen voi merkittävästi alentaa verenpainetta.
• Tupakoinnin lopettaminen: Tupakointi supistaa verisuonia ja nostaa verenpainetta.
• Alkoholin kohtuukäyttö: Liiallinen alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta.
• Stressinhallinta: Stressi voi tilapäisesti nostaa verenpainetta, joten stressinhallintatekniikoiden oppiminen on hyödyllistä.

Elämäntapamuutokset ovat usein tehokkaita, mutta eivät aina riitä. Jos verenpaine pysyy koholla näistä huolimatta, lääkitys on usein tarpeen. Yleisenä ohjenuorana pidetään, että jos yläpaine (systolinen) on jatkuvasti 160 mmHg tai yli, tai alapaine (diastolinen) 100 mmHg tai yli, lääkitys on yleensä aiheellista.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että nämä ovat vain suuntaa-antavia raja-arvoja. Lääkityksen aloittamispäätös tehdään aina yksilöllisesti. Lääkäri ottaa huomioon muun muassa potilaan iän, muut sairaudet ja kokonaisriskiarvion sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle. Esimerkiksi diabetes, munuaissairaus tai aiempi sydäninfarkti voivat madaltaa lääkityksen aloittamiskynnystä.

Jos epäilet, että verenpaineesi on koholla, varaa aika lääkäriin. Lääkäri mittaa verenpaineesi ja arvioi tarvittaessa lisätutkimusten tarpeen. Älä siis jää odottelemaan, vaan ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Omahoito ei korvaa lääkärin antamaa hoitoa.