Mistä saa jäykkäkouristuksen?

Jäykkäkouristuksen lurkkiva uhka: Mistä se tarttuu?

Jäykkäkouristus, tuo pelottavalta kuulostava tauti, herättää usein kysymyksiä sen tartuntatavoista. Vaikka jäykkäkouristusrokote onkin osa kansallista rokotusohjelmaa ja suojaa tehokkaasti taudilta, on tärkeää ymmärtää, miten tartunta tapahtuu, jotta osaa tarvittaessa hakeutua hoitoon. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen, vaan se on bakteeriperäinen infektio, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteeri. Tämä bakteeri viihtyy hapettomissa olosuhteissa, kuten maaperässä, eläinten ulosteissa ja pölyssä.

Mistä jäykkäkouristuksen sitten voi saada? Tartunta tapahtuu, kun bakteerin itiöitä pääsee elimistöön haavan kautta. Haavan ei tarvitse olla suuri tai syvä; pienikin naarmu, pistos tai palovamma voi riittää. Erityisen riskialttiita ovat syvät, likaiset haavat, joissa on hapenpuute, esimerkiksi maahan tai ruosteiseen metalliin tulleet viiltohaavat. Myös eläinten puremat voivat välittää tartunnan.

Vaikka puutarhanhoito mainitaan usein riskitekijänä, on tärkeää muistaa, että jäykkäkouristusbakteeria esiintyy kaikkialla luonnossa, ei pelkästään puutarhamullassa. Siksi jopa pieniä naarmuja on syytä puhdistaa huolellisesti saippualla ja vedellä.

On harhaluulo, että ruoste itsessään aiheuttaisi jäykkäkouristuksen. Ruosteinen naula tai muu esine voi kuitenkin olla otollinen ympäristö bakteerin itiöille, ja siksi ruosteisen esineen aiheuttamaan haavaan liittyy kohonnut tartuntariski.

Jos olet saanut haavan ja epäilet jäykkäkouristustartuntaa, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon. Lääkäri voi arvioida rokotussuojan tarpeen ja antaa tarvittaessa jäykkäkouristusrokotteen tai -seerumin. Muista, että tehokkain suoja jäykkäkouristusta vastaan on säännöllisesti uusittu rokotus. [Jäykkäkouristusrokotteen saa osana kansallista rokotusohjelmaa maksutta omalta terveysasemalta. Rokotusta suositellaan tehostettavaksi aikuisilla 10 vuoden välein. Tarkista rokotussuojasi ja varaa aika tarvittaessa.]