Mitä kutsuntojen terveystarkastuksessa tehdään?

Kutsuntatarkastuksen terveyspuoli: Mitä tapahtuu?

Kutsuntaa pohdittaessa moni nuori miettii, mitä kutsuntaterveystarkastuksessa oikein tapahtuu. Pelko tuntemattomasta on ymmärrettävää, mutta tarkastus on suunniteltu sekä turvalliseksi että yksilölliseksi. Sen tarkoituksena on arvioida nuoren terveydentila ja soveltuvuus asepalvelukseen, eikä se ole tarkoitettu “poissulkemiseen” vaan pikemminkin nuoren hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseen.

Tarkastus koostuu useasta eri vaiheesta, jotka voivat vaihdella hieman paikkakunnittain ja yksittäisen tarkastajan mukaan. Kokonaiskesto on kuitenkin tyypillisesti noin 40 minuuttia, ja se sisältää sekä sairaanhoitajan että lääkärin tekemän arvioinnin.

Sairaanhoitajan osuus:

Sairaanhoitaja hoitaa usein tarkastuksen alkuosan. Tähän kuuluu mm.:

• Mittaukset: Pituus, paino, verenpaine ja pulssi mitataan tarkasti. Näiden avulla saadaan tärkeää perustietoa nuoren terveydentilasta.
• Näkötutkimus: Näkökyky testataan tarkasti, ja tarvittaessa tehdään tarkempaa tutkimusta.
• Kuulokokeet: Kuulokykyä testataan ja arvioidaan sen vaikutusta asepalveluksen suorittamiseen.
• Sydän- ja keuhkotutkimus: Stetoskoopilla kuunnellaan sydämen ja keuhkojen toimintaa.
• Liikkuvuustutkimus: Arvioidaan nivelten liikkuvuutta ja mahdollisia rajoituksia.
• Kysely: Sairaanhoitaja esittää kysymyksiä terveydentilasta, sairauksista ja lääkityksistä. Tämä on tärkeä osa tarkastusta, joten avoimuus on hyödyllistä. On tärkeää kertoa kaikesta, vaikka asia tuntuisi pieneltä tai merkityksettömältä.

Lääkärin osuus:

Lääkäri arvioi sairaanhoitajan keräämän tiedon ja tekee oman kliinisen tutkimuksensa, joka voi sisältää:

• Keskustelu: Lääkäri keskustelee nuoren kanssa terveydentilasta, elintavoista ja mahdollisista terveyshuolenaiheista.
• Kliininen tutkimus: Lääkäri voi suorittaa fyysisen tutkimuksen, joka voi sisältää esimerkiksi vatsan ja kaulan tunnustelun sekä sydämen ja keuhkojen kuuntelun tarkemmin.
• Laboratoriokokeet: Joissakin tapauksissa voidaan ottaa verikokeita tai muita laboratoriotestejä. Tämä ei ole yleistä, mutta voi olla tarpeen, jos sairaanhoitajan tai lääkärin tekemät alustavat tutkimukset viittaavat siihen.
• Loppuarvio: Lääkäri tekee lopullisen arvion nuoren palveluskelpoisuudesta ja antaa tarvittavat ohjeet.

Palveluskelpoisuusluokitus:

Tarkastuksen jälkeen nuori saa palveluskelpoisuusluokituksen, joka määrittää hänen soveltuvuutensa asepalvelukseen. Luokitus voi vaihdella täysin palveluskelpoisesta rajoitetusti palveluskelpoiseen tai palveluskelvottomaan. Luokituksen saaminen ei tarkoita automaattisesti “hyväksyntää” tai “hylkäystä”, vaan se on yksilöllinen arviointi nuoren terveydentilasta ja kyvystä suorittaa asepalvelus.

Tärkeää muistaa:

Kutsuntaterveystarkastus on luottamuksellinen. Kaikki saatu tieto käsitellään luottamuksellisesti. Älä epäröi kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi. Avoimuus ja rehellisuus auttavat lääkäreitä ja sairaanhoitajia tekemään parhaan mahdollisen arvion nuoren terveydentilasta ja soveltuvuudesta asepalvelukseen. Tarkastus on ennen kaikkea tarkoitettu nuoren hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi.