Mitä lapamato tekee ihmiselle?

Lapamato: Hiljainen tunkeutuja suolistossa – Mikä uhkaa ja miten suojaudut?

Lapamato on monille tuttu lähinnä vanhoista elokuvista tai mummon kauhistelutarinoista. Mutta mikä tämä pitkä ja litteä loinen oikeastaan on, ja mitä se tekee ihmiselle? Vaikka lapamatotartunta on Suomessa nykyään harvinaisempi, on silti hyvä olla tietoinen sen olemassaolosta ja mahdollisista vaikutuksista.

Lapamato – Suolistosi salamatkustaja

Lapamato ei ole yksittäinen otus, vaan yleisnimitys useille eri heisimatoille. Ihmiselle vaarallisimpia ovat leveä lapamato (Diphyllobothrium latum), joka elää pääasiassa järvikaloissa, ja nautalapamato (Taenia saginata) sekä sikälapamato (Taenia solium), jotka puolestaan nimensä mukaisesti esiintyvät naudassa ja siassa.

Lapamato päätyy ihmisen suolistoon yleensä syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä, saastunutta lihaa tai kalaa. Suolistossa lapamato kiinnittyy seinämään ja alkaa kasvaa. Se voi kasvaa huomattavan pitkäksi, jopa kymmeniä metrejä, eläen ravinnosta, jonka isäntä nauttii.

Lapamadon vaikutukset ihmiselle – Enemmän kuin pelkkää laihtumista

Vaikka lapamato saattaa yhdistyä mielikuvissa dramaattiseen painonpudotukseen, todellisuus on usein monisyisempi. On totta, että lapamato voi varastaa osan ravintoaineista, erityisesti B12-vitamiinia, mikä voi johtaa anemiaan ja muihin puutostiloihin. Painon lasku on kuitenkin harvinaisempaa, ja monet tartunnan saaneet ovat täysin oireettomia.

Yleisimmät oireet:

• Ruoansulatusvaivat: Vatsakivut, turvotus, ilmavaivat, löysä uloste tai ripuli ovat mahdollisia oireita. Mato saattaa häiritä suoliston normaalia toimintaa.
• Väsymys ja heikotus: Ravintoaineiden puute, erityisesti B12-vitamiinin puute, voi aiheuttaa väsymystä ja yleistä heikotusta.
• Närästys: Joissakin tapauksissa lapamato voi aiheuttaa närästystä tai ylävatsakipuja.
• Lohen palaset ulosteessa: Selkein merkki lapamadosta on sen erittyvien jaokkeiden (proglottidien) löytyminen ulosteesta. Ne näyttävät pieniltä riisinjyviltä.

Suojautuminen lapamadolta – Ennaltaehkäisy on paras lääke

Onneksi Suomessa lapamatotartunta on epätodennäköinen, kiitos tehokkaan elintarvikevalvonnan ja hyvien hygieniakäytäntöjen. Riskiä voi kuitenkin minimoida entisestään noudattamalla seuraavia ohjeita:

• Kypsennä kala ja liha huolellisesti: Raaka tai huonosti kypsennetty kala ja liha ovat suurin tartuntalähde. Varmista, että ruoka on kypsennetty riittävän korkeassa lämpötilassa.
• Pakasta kala: Pakastaminen tappaa lapamadon toukat. Jos aiot syödä raakaa kalaa (esimerkiksi sushia), varmista, että se on pakastettu vähintään -20 asteessa vähintään 24 tuntia.
• Hyvä hygienia: Pese kädet huolellisesti ennen ruoanlaittoa ja syömistä.
• Vältä saastunutta vettä: Älä juo tai käytä ruoanlaittoon vettä lähteistä, joiden puhtaudesta et ole varma.

Jos epäilet lapamatotartuntaa…

Jos epäilet lapamatotartuntaa, ota yhteyttä lääkäriin. Diagnoosi varmistetaan ulostenäytteestä, jossa tutkitaan lapamadon munia tai jaokkeita. Hoito on yleensä yksinkertainen ja tehokas lääkekuurilla.

Vaikka lapamato saattaa kuulostaa pelottavalta, on tärkeää muistaa, että se on Suomessa harvinainen ja hoidettavissa oleva vaiva. Oikeilla varotoimilla voit suojata itsesi ja läheisesi tältä ei-toivotulta suolistovieraalta. Tärkeintä on nauttia ruoasta turvallisin mielin ja noudattaa hyviä hygieniaohjeita.