Miten hepatiitti A oireilee?

Hepatiitti A: Oirekuva ja sen vaihtelevuus

Hepatiitti A on maksatulehdus, jonka aiheuttaa hepatiitti A -virus. Tauti on yleensä itsestään paraneva, mutta sen oireet voivat olla hyvin epämiellyttäviä ja kestää useita viikkoja. On tärkeää huomata, että hepatiitti A:n oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, ja osa sairastuneista on jopa oireettomia. Jotkut kokevat vain lieviä oireita, kun taas toiset saavat vakavan sairauskohtauksen.

Varhaisvaiheen oireet: Hepatiitti A:n oireet alkavat tyypillisesti äkillisesti, 15–50 vuorokauden kuluttua altistumisesta. Varhaisvaiheen oireisiin kuuluvat usein:

• Ruokahaluttomuus: Ruokaan liittyy vastenmielisyyttä ja ruokahalu voi kadota kokonaan.
• Pahoinvointi ja oksentelu: Nämä oireet voivat olla hyvin voimakkaita ja johtaa nestehukan vaaraan.
• Vatsakipu ja -krampit: Kipua voi esiintyä ylävatsassa.
• Kuume: Lievä tai keskivaikea kuume on yleinen oire.
• Lihaskivut ja -heikkous: Koko kehoon voi levitä yleinen heikkouden tunne ja lihaskivut.
• Päänsärky: Vaikea tai lievä päänsärky voi olla läsnä.
• Uupumus ja väsymys: Vakava väsymys ja uupumus ovat tyypillisiä oireita.

Myöhemmän vaiheen oireet: Muutaman päivän tai viikon kuluttua varhaisvaiheen oireista voi ilmaantua ominaisia hepatiitti A:lle:

• Keltaisuus (ikterus): Tämä on ehkä tunnetuin hepatiitti A:n oire. Iho ja silmän valkuaisten keltainen väri johtuu bilirubiinin kertymisestä elimistöön. Keltaisuus ei kuitenkaan aina ole läsnä.
• Tumma virtsa: Virtsa voi olla tummaa, jopa oluen väristä.
• Vaalea uloste: Uloste voi olla vaaleaa tai harmaata.
• Koliikki: Vatsakipu voi olla voimakasta ja kramppaavaa.

Oireettomat tapaukset: Kuten aiemmin mainittiin, huomattava osa hepatiitti A -tartunnan saaneista ei koke ollenkaan oireita. Tämä vaikeuttaa taudin tunnistamista ja leviämisen estämistä.

Milloin lääkäriin? Jos epäilet sairastavasi hepatiittia A:ta, ota yhteyttä lääkäriin. Varsinkin jos sinulla on voimakkaita oireita, kuten voimakasta keltaisuutta, jatkuvaa oksentelua tai voimakasta vatsakipua, on tärkeää hakea hoitoa viipymättä. Lääkäri pystyy tekemään tarvittavat tutkimukset ja antamaan oikean hoidon sekä ohjeistamaan tartuntariskin vähentämiseksi.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedotukseksi eikä korvaa lääkärin antamaa diagnoosia ja hoitoa.