Voiko eteisvärinä loppua itsestään?

0 näyttökertaa

Eteisvärinä saattaa loppua itsestään, useimmiten lyhyen kohtauksen aikana. Pitkittyessään tai oireita aiheuttaessaan se vaatii lääkehoitoa tai rytminsiirtoa. Akuutiksi eteisvärinäksi luokitellaan alle kahden vuorokauden kestänyt kohtaus, vaikka alkamisajankohdan määrittäminen voi olla hankalaa.

Palaute 0 tykkäykset

Eteisvärinä: Kun sydän tanssii omaan tahtiinsa – ja joskus lopettaa sen itsestään

Eteisvärinä on yleinen sydämen rytmihäiriö, joka saa sydämen eteiset sykkimään epäsäännöllisesti ja nopeasti. Tämä voi tuntua epämiellyttävältä, aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymystä, ja lisäksi se kasvattaa aivohalvauksen riskiä. Mutta mikä eteisvärinä oikeastaan on ja voiko se päättyä yhtä äkisti kuin alkoikin?

Mitä eteisvärinässä tapahtuu?

Normaalissa sydämessä sähköimpulssit kulkevat järjestelmällisesti eteisistä kammioihin, ohjaten sydämen supistumista ja rentoutumista. Eteisvärinässä tämä järjestelmä pettää. Eteiset alkavat “väristä”, eli supistua epäsäännöllisesti ja hyvin nopeasti, jolloin kammiot eivät ehdi täyttyä kunnolla verellä. Tämä johtaa epäsäännölliseen ja usein nopeaan pulssiin.

Eteisvärinä – Akuutti ja pitkäkestoinen

Eteisvärinän tyyppi riippuu kohtauksen kestosta. Akuutiksi eteisvärinäksi määritellään kohtaus, joka kestää alle 48 tuntia. Tällaisissa tapauksissa eteisvärinä saattaa loppua itsestään. Sydän saattaa palata normaaliin rytmiin spontaanisti.

Sen sijaan pitkittyneen eteisvärinän kanssa tilanne on monimutkaisempi. Jos eteisvärinä jatkuu yli 48 tuntia, todennäköisyys sille, että se korjaantuu itsestään, pienenee merkittävästi. Tällöin tarvitaan yleensä lääketieteellistä interventiota.

Milloin on syytä huolestua?

Vaikka eteisvärinä saattaa loppua itsestään, on tärkeää olla tietoinen oireista ja hakeutua lääkäriin, jos epäilet eteisvärinää. Erityisen tärkeää on toimia nopeasti, jos:

  • Tunnet rintakipua tai hengenahdistusta.
  • Olet pyörtynyt tai tunnet huimausta.
  • Pulssi on erittäin nopea ja epäsäännöllinen.
  • Sinulla on muita sydänsairauksia.

Mitä lääkäri tekee?

Lääkäri tutkii sinut ja selvittää, onko kyseessä eteisvärinä. Diagnoosi varmistetaan yleensä EKG:llä (elektrokardiogrammilla), joka rekisteröi sydämen sähköistä toimintaa.

Jos eteisvärinä ei lopu itsestään, lääkäri voi suositella:

  • Lääkehoitoa: Lääkkeillä voidaan hidastaa sydämen sykettä ja estää eteisvärinän uusiutuminen. Myös verenohennuslääkkeitä voidaan käyttää aivohalvauksen riskin pienentämiseksi.
  • Rytminsiirtoa (kardioversio): Tämä on toimenpide, jossa sydämen rytmi palautetaan normaaliin joko sähköiskulla tai lääkkeillä.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa

Vaikka eteisvärinä saattaa joissain tapauksissa loppua itsestään, ennaltaehkäisy on tärkeää. Riskitekijöitä ovat muun muassa:

  • Korkea verenpaine
  • Sydänsairaudet
  • Ylipaino
  • Liiallinen alkoholin käyttö
  • Tupakointi
  • Uniapnea
  • Kilpirauhasen liikatoiminta

Elämäntapamuutoksilla ja riskitekijöiden hallinnalla voidaan vähentää eteisvärinän riskiä.

Lopuksi

Eteisvärinä on monimutkainen rytmihäiriö, jonka kulku voi vaihdella yksilöllisesti. Vaikka akuutti eteisvärinä saattaa joskus loppua itsestään, on tärkeää olla tietoinen oireista ja hakeutua lääkärin arvioon. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat avainasemassa komplikaatioiden, kuten aivohalvauksen, ehkäisyssä. Sydämen terveys on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin perimä, elintavat kuin ajoissa aloitettu hoitokin. Muista kuunnella sydäntäsi – se on tärkein neuvojasi.