Voiko eteisvärinässä olla matala syke?

0 näyttökertaa

Eteisvärinässä sydämen syke yleensä kiihtyy ja aiheuttaa tyypillistä sydämentykytystä. Syke voi nousta huomattavan korkeaksi, jopa yli 160 lyöntiin minuutissa. Kuitenkin poikkeuksiakin esiintyy: osalla potilaista syke pysyy rauhallisena, jopa leposykkeen tasolla, mikä tekee eteisvärinän tunnistamisesta haastavampaa. Tällöin rytmihäiriö saattaa jäädä huomaamatta.

Palaute 0 tykkäykset

Eteisvärinä: Myös matala syke mahdollinen?

Eteisvärinä tunnetaan yleisesti nopeana ja epäsäännöllisenä sydämenlyönninä, joka aiheuttaa tyypillisesti sydämentykytystä ja kiihtynyttä sykettä. Syke voi nousta merkittävästi, jopa yli 160 lyöntiin minuutissa. Tämä kuvaus on kuitenkin vain yksi osa totuutta. Tosiasiassa eteisvärinä voi ilmetä myös huomattavasti hitaammalla sykkeellä, mikä tekee sen tunnistamisesta monimutkaisempaa ja voi johtaa diagnoosiviiveeseen.

Miten matala syke on mahdollinen eteisvärinnässä?

Sydämen syke määräytyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Eteisvärinässä eteiset supistuvat epäsäännöllisesti ja kaoottisesti, mikä häiritsee normaalia sähköistä impulssien kulkua sydämessä. Tämä johtaa yleensä nopeaan ja epäsäännölliseen sydämenlyöntiin.

Kuitenkin, jos sydämen johtamisjärjestelmässä on jo ennestään hidastumista tai esteitä sähköisen impulssin kululle, esimerkiksi AV-solmun toimintahäiriön seurauksena, eteisvärinän aiheuttama nopea ja kaoottinen eteislyönti ei välttämättä johda yhtä nopeaan kammiolööntiin. AV-solmu toimii ikään kuin suodattimena, ja hidastaa tai jopa estää osan eteisistä impulsseista pääsemästä kammioihin. Tällöin syke pysyy hitaampana, vaikka eteisissä vallitsee eteisvärinä.

Matala syke ja oireet:

Eteisvärinä matalalla sykkeellä voi olla oireeton tai aiheuttaa vain lieviä oireita, kuten väsymystä, heikkoutta tai huimausta. Koska tyypillisiä eteisvärinän oireita, kuten voimakasta sydämentykytystä, ei välttämättä esiinny, diagnosointi voi viivästyä. Tämä on erityisen merkittävää, koska eteisvärinä, oli syke sitten nopea tai hidas, lisää merkittävästi aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan riskiä.

Diagnoosi:

Eteisvärinän diagnosointi matalalla sykkeellä vaatii tarkkaa kliinistä tutkimusta ja EKG:n käyttöä. Tavallinen leposyke mittaus ei riitä, vaan EKG tallentaa sydämen sähköistä toimintaa ja paljastaa eteisvärinän rytmihäiriön myös silloin, kun syke on normaalin rajoissa. Holter-rekisteröinti, eli EKG:n jatkuva mittaus 24 tunnin ajan, voi olla tarpeellinen oireiden epäsäännöllisyyden takia.

Yhteenveto:

Vaikka eteisvärinään liittyy usein kiihtynyt syke, on tärkeää muistaa, että se voi esiintyä myös matalalla sykkeellä. Tämä tekee diagnoosista haastavampaa ja korostaa säännöllisten terveystarkastusten ja EKG-tutkimusten merkitystä, erityisesti riskiryhmissä oleville henkilöille. Jos sinulla ilmenee väsymystä, heikkoutta, huimausta tai muita epämääräisiä oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta syy voidaan selvittää ja tarvittaessa aloittaa asianmukainen hoito.