Voiko flimmeri mennä ohi itsestään?

7 näyttökertaa

Flimmeri saattaa usein loppua itsestään, mutta joskus rytminsiirto on tarpeen. Akuutti flimmeri, eli alle 48 tuntia kestänyt kohtaus, vaatii todennäköisemmin lääketieteellistä hoitoa.

Palaute 0 tykkäykset

Flimmeri: Voiko se mennä ohi itsestään?

Sydämen flimmeri on epämiellyttävä ja jopa vaarallinen rytmihäiriö, jossa sydänkammiot lyövät epäsäännöllisesti ja nopeasti. Monet ihmiset pohtivat, voiko tämä tila mennä ohi itsestään, ja vastaus on: se voi, mutta ei aina. Asiassa on paljon vivahteita, jotka on hyvä ymmärtää.

Käsitteen “itsestään paraneva” tulisi ymmärtää tarkasti. Flimmeri ei itsessään “parane” samalla tavalla kuin esimerkiksi flunssa. Sen sijaan se voi päättyä spontaanisti, eli ilman lääketieteellistä interventioita. Tämä tapahtuu, kun sydämen sähköinen toiminta palautuu normaaliin rytmiin itsestään. Tämän todennäköisyys riippuu useista tekijöistä, kuten flimmerin kestosta ja taustalla olevista sairauksista.

Akuutti flimmeri (alle 48 tuntia): Jos flimmerikohtaus on kestänyt alle 48 tuntia, se vaatii todennäköisemmin lääketieteellistä hoitoa. Vaikka se saattaisi päättyä spontaanisti, on riski vakavien seurausten, kuten aivohalvauksen, esiintymiselle. Lääkäri voi nopeasti palauttaa sydämen normaaliin rytmiin sähköshokilla (kardioversio) tai lääkkeillä. Näin minimoidaan vakavien komplikaatioiden riski.

Krooninen flimmeri (yli 48 tuntia): Jos flimmeri on kestänyt yli 48 tuntia, sen itsestään päättymisen todennäköisyys on pienempi. Tällöin lääkäri arvioi tilanteen ja päättää hoidon tarpeellisuudesta. Hoitoon saattaa kuulua rytminsiirtomenetelmiä (kardioversio, ablaatio), rytmiä säätelevät lääkkeet tai muut toimenpiteet. Myös pitkäaikainen lääkitys on usein tarpeen flimmerin uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Vaikutus tekijöihin: Monet tekijät vaikuttavat siihen, päättyykö flimmeri itsestään vai vaatiiko se hoitoa. Näitä ovat:

  • Flimmerin kesto: Lyhyemmät kohtaukset voivat päättyä itsestään useammin kuin pitkäaikaiset.
  • Taustalla olevat sairaudet: Sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja korkea verenpaine, lisäävät flimmerin todennäköisyyttä ja vaikeuttavat sen itsestään päättymistä.
  • Ikä: Iäkkäillä henkilöillä flimmeri saattaa olla pysyvämpi.
  • Yksilölliset tekijät: Kukin ihminen reagoi flimmeriin yksilöllisesti.

On tärkeää muistaa: Älä yritä hoitaa flimmeriä itse. Jos sinulla on flimmerioireita, kuten sydämen epäsäännöllistä lyöntiä, huimausta, rintakipua tai hengästyneisyyttä, ota välittömästi yhteyttä lääkäriin. Nopea hoito parantaa ennustetta ja vähentää vakavien komplikaatioiden riskiä.

Tämä artikkeli on yleisluontoista tietoa eikä korvaa lääkärin antamaa hoitoa tai neuvontaa. Jos sinulla on huolta sydämesi terveydestä, hakeudu aina lääkäriin.