Kumpi on isompi, musta aukko vai aurinko?

Aurinko vai musta aukko: Kumpi on jättiläinen?

Kun puhumme koosta avaruuden mittakaavassa, perspektiivi hämärtyy helposti. Aurinko, oma elämää ylläpitävä tähtämme, tuntuu valtavalta. Sen halkaisija on 1,4 miljoonaa kilometriä, ja sen sisään mahtuisi yli miljoona Maapalloa. Mutta kun vertaamme Aurinkoa mustaan aukkoon, erityisesti supermassiiviseen mustaan aukkoon, Aurinko kalpenee kääpiöksi.

Mutta miten vertailemme kokoa, kun musta aukko on singulariteetti, äärettömän tiheä piste avaruudessa? Emme voi puhua mustan aukon “halkaisijasta” samalla tavalla kuin Auringon. Sen sijaan käytämme termiä “tapahtumahorisontti”. Tämä on se raja, jonka jälkeen mikään, ei edes valo, pääse pakenemaan mustan aukon gravitaatiovoimaa. Tapahtumahorisontin koko riippuu mustan aukon massasta.

Ja juuri massa on avainasemassa, kun vertaamme Aurinkoa ja mustaa aukkoa. Vaikka Aurinko on valtava, sen massa on mitätön verrattuna supermassiivisiin mustiin aukkoihin, jotka piileksivät galaksien ytimissä. Linnunratamme, oma galaksimme, ei ole poikkeus.

Tähtien hurja pyörintä Linnunradan keskuksen ympärillä paljastaa jotakin uskomatonta. Niiden nopeudet, jopa 30 miljoonaa kilometriä tunnissa, kielivät valtavasta, näkymätömästä voimasta. Ainoa selitys tälle on supermassiivinen musta aukko, Sagittarius A*. Tämän mustan aukon massa on laskettu tähtien liikkeiden perusteella, ja se on ällistyttävä: yli neljä miljoonaa kertaa Auringon massa.

Ajatellaanpa sitä näin: jos Aurinko olisi greipin kokoinen, Sagittarius A*:n tapahtumahorisontti ulottuisi maapallon kiertoradalle ja ylikin. Tämä havainnollistaa dramaattisesti kokoluokkien eroa. Aurinko on massiivinen omalla tavallaan, mutta supermassiivisen mustan aukon rinnalla se on pelkkä hiekanjyvä kosmisessa aavikossa. Musta aukko ei ole vain isompi, se on eri luokkaa.