Mikä on Euroopan tiheimmin asuttu maa?

1 näyttökertaa

Euroopan tiheimmin asuttu maa ei ole Pohjola, joka on tunnettu laajoista luonnonalueistaan. Tanska, asukastiheydellään 141 asukasta neliökilometrillä, erottuu Pohjoismaiden harvaan asutuksesta ja on yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista. Väestötiheys vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri alueilla.

Palaute 0 tykkäykset

Tanska: Yllättävänkin tiheään asuttu pohjoismaa – Onko se kuitenkaan Euroopan kärjessä?

Kun puhutaan Euroopan tiheimmin asutuista maista, monelle tulee mieleen ensimmäisenä Alankomaat, Belgia tai jopa Yhdistynyt kuningaskunta. Pohjoismaat puolestaan assosioituvat usein laajoihin erämaihin ja harvaan asutukseen. Tässä yhteydessä Tanska nouseekin yllättävänä, mutta kiinnostavana poikkeuksena.

Tanska, jonka asukastiheys on noin 141 asukasta neliökilometrillä, todellakin poikkeaa selvästi muista pohjoismaisista serkuistaan. Vertailun vuoksi: Suomen asukastiheys on vain noin 18 asukasta neliökilometrillä. Tanskan tiheämpi asutus johtuu osittain sen pienestä pinta-alasta ja suhteellisen tasaisesta maastosta, mikä mahdollistaa tehokkaamman maankäytön.

Onko Tanska sitten Euroopan tiheimmin asuttu maa? Vastaus on ei. Vaikka Tanska onkin Pohjoismaiden tiheään asutuin, se ei yllä Euroopan kärkisijoille. Kuten monet tietävät, Alankomaat ja Belgia ovat huomattavasti tiheämmin asuttuja. Esimerkiksi Alankomaiden asukastiheys on yli 500 asukasta neliökilometrillä, mikä on lähes nelinkertainen Tanskaan verrattuna.

Miksi Tanska on kuitenkin kiinnostava esimerkki?

Tanska on kiinnostava esimerkki siksi, että se osoittaa kuinka paljon asukastiheys voi vaihdella jopa saman maantieteellisen alueen sisällä. Vaikka Tanska onkin tiheämmin asuttu kuin muut Pohjoismaat, sen sisälläkin on merkittäviä eroja. Suurimmat kaupungit, kuten Kööpenhamina, ovat huomattavasti tiheämmin asuttuja kuin maaseutualueet.

Lisäksi Tanskan esimerkki muistuttaa meitä siitä, että pelkkä asukastiheys ei kerro koko totuutta maan elinkelpoisuudesta tai elämänlaadusta. Tanska on tunnettu korkeasta elintasostaan, vahvasta sosiaaliturvasta ja edistyksellisestä ympäristöpolitiikastaan. Nämä tekijät osoittavat, että korkea asukastiheys ei välttämättä tarkoita elämänlaadun heikkenemistä, kun resurssit ja infrastruktuuri on suunniteltu ja toteutettu tehokkaasti.

Lopuksi:

Vaikka Tanska ei olekaan Euroopan tiheimmin asuttu maa, sen suhteellisen korkea asukastiheys verrattuna muihin Pohjoismaihin tekee siitä mielenkiintoisen tapauksen tarkastella. Se korostaa alueellisten erojen merkitystä ja muistuttaa meitä siitä, että asukastiheys on vain yksi tekijä kokonaiskuvassa. Tanskan menestystarina korkean elintason ja edistyksellisen yhteiskunnan ylläpitämisessä osoittaa, että tiheä asutus voidaan muuttaa voimavaraksi oikeilla ratkaisuilla.