Mille kielelle saamen kieli on sukua?

Saamen kielien kielitieteellinen sukulaisuus: Uralilainen perhe ja oma ainutlaatuisuutensa

Saamen kielet, joita aiemmin nimitettiin virheellisesti lappalaisiksi kieliksi, muodostavat kielitieteellisesti kiehtovan kokonaisuuden. Ne eivät ole pelkästään saamelaisten äidinkieliä, vaan myös merkittävä osa uralilaisen kielikunnan monimuotoista perintöä. Vaikka ne kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kielihaaraan, saamen kielien ainutlaatuiset piirteet erottavat ne selvästi muista ryhmän jäsenistä, kuten suomesta, unkarista ja mordvalaisista kielistä.

Saamen kielten sukulaisuus muihin uralilaisiin kieliin on kiistaton, mutta tarkempi sijoittaminen suomalais-ugrilaisen haarakielen sisällä on herättänyt keskustelua. Yleinen käsitys on, että saamen kielet muodostavat oman erillisen haaransa, joka on eriytynyt varhaisessa vaiheessa muista suomalais-ugrilaisista kielistä. Tämä eriytyminen on tapahtunut niin kauan sitten, että yhteisiä piirteitä on vaikea tunnistaa ja vertailla. Saamen kielet ovat siten kehittäneet oman, ainutlaatuisen rakenteensa ja sanavarastonsa, mikä selittää niiden poikkeamat muihin suomalais-ugrilaisiin kieliin nähden.

Kielitieteilijät käyttävät erilaisia menetelmiä selvittäessään saamen kielten sukulaisuussuhteita. Vertailemalla ääntämystä, sanastoa ja kieliopillista rakennetta voidaan tunnistaa sekä yhteisiä piirteitä että eroavaisuuksia. Näiden vertailujen perusteella saamen kielien lähimpiä sukulaisia on vaikea nimetä varmuudella. Jotkut tutkijat näkevät yhteyksiä erityisesti itämerensuomalaisiin kieliin, kuten karjalaan ja vepsään, toiset taas viittaavat mahdollisiin yhteyksiin permikieliin tai jopa kaukaisempiin uralilaisiin kieliin.

On tärkeää huomata, että saamen kielien sisälläkin vallitsee huomattava monimuotoisuus. Esimerkiksi pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen väliset erot ovat niin suuria, että niitä voidaan pitää lähes erillisinä kieliä. Tämä kielillinen monimuotoisuus heijastaa saamelaisten eri ryhmien pitkää ja erillistä historiaa ja kulttuuria, joilla on ollut omat kehityspolkunsa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että saamen kielet kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan ja suomalais-ugrilaiseen kielihaaraan, mutta ne muodostavat oman ainutlaatuisen ja erittäin vanhan haaransa. Niiden tarkka sijainti suomalais-ugrilaisten kielten sisällä on edelleen kielitieteellisen tutkimuksen kohde, ja uusia löydöksiä tehdään jatkuvasti. Saamen kielien ainutlaatuinen kehityshistoria tekee niistä kielitieteellisesti erityisen kiinnostavia.