Milloin kyy luo nahkansa?

Kyyn nahanluonnin mysteeri: Milloin ja miksi?

Kyy, Suomen ainoa myrkyllinen käärme, on kiehtonut ja pelottanut ihmisiä kautta aikojen. Yksi sen kiehtovimmista ominaisuuksista on kyky luoda nahkansa, aivan kuten perhosetkin tekevät toukkavaiheessa. Mutta milloin tämä salaperäinen prosessi tarkalleen ottaen tapahtuu?

Kuten perhostoukan kotelo, myös kyyn vanha nahka toimii suojana kehittyvälle uudelle iholle. Tämän uuden, joustavan kerroksen kasvaessa vanha nahka alkaa irrota ja lopulta kyy hylkää sen. Tämä prosessi, nahanluonti, on elintärkeä kyyn hyvinvoinnille.

Ensimmäinen nahanluonti on merkittävä tapahtuma nuorelle kyylle, ja se ajoittuu yleensä toukokuulle, samaan aikaan kun luonto herää eloon talven jälkeen. Tämä aikainen nahanluonti on tärkeä kyyn kasvulle, sillä vanha nahka ei enää riitä peittämään kasvavaa ruumista. Kasvavat poikaset saattavat luoda nahkansa jopa useita kertoja kesän aikana.

Aikuiset kyyt luovat nahkansa tyypillisesti kerran tai kaksi vuodessa. Ensimmäisen nahanluonnin jälkeen osa yksilöistä uusii nahan vielä loppukesällä, tyypillisesti heinä-elokuussa. Tämän toisen nahanluonnin ajoittuminen riippuu useista tekijöistä, kuten kyyn iästä, yleiskunnosta, ravinnonsaannista ja ympäristön lämpötilasta. Lämpimämmät olosuhteet voivat nopeuttaa aineenvaihduntaa ja siten myös nahanluonnin prosessia.

Nahanluonti ei ole nopea prosessi. Se voi kestää useita päiviä tai jopa viikon. Tänä aikana kyy on erityisen haavoittuvainen, sillä sen näkökyky on heikentynyt samean vanhan nahan alla. Siksi kyy pyrkii pysyttelemään piilossa ja välttämään turhaa liikettä nahanluonnin aikana.

Jäljelle jäänyt nahka, käärmeennahka, on kiehtova löytö luonnossa. Se muistuttaa läpikuultavaa, hentoa kuorta ja sen avulla voi jopa tunnistaa kyyn lajin. Vaikka käärmeennahka onkin kiehtova, on tärkeää muistaa, että kyyn kohtaaminen luonnossa vaatii aina varovaisuutta ja etäisyyden säilyttämistä.