Mistä kana on kotoisin?

Kotikana: Pitkä matka villin viiriäisen pesästä suomalaiseen navettaan

Kotikanan ( Gallus gallus domesticus) tarina on kiehtova matka, joka kulkee vuosituhansien takaa Kaakkois-Aasian trooppisista metsistä aina Suomen kylmien talvien navettoihin. Vaikka kananmuna ja -liha ovat arkipäiväisiä ruoka-aineita suomalaisessa ruokakulttuurissa, useimpien tieto kanan alkuperästä jää usein pinnallisen tietämyksen varaan. Tosiasiassa kotikanan historia on monimutkainen ja kiehtova tarina kesyttämisestä, leviämisestä ja sopeutumisesta.

Kotikanan polveutuminen ei ole yksiselitteistä, mutta vahvimman näytön mukaan sen esi-isä on punainen viidakkokana (Gallus gallus), joka elää edelleen luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa. Tämän villin kanalinjan kesyttäminen tapahtui arkeologisten löytöjen mukaan todennäköisesti useammassa eri paikassa ja eri aikoina, jolloin syntyi geenipuolesta hieman erilaisia kotikanojen kantoja. Nykytutkimukset viittaavat siihen, että kesyttäminen tapahtui jo yli 10 000 vuotta sitten, mahdollisesti jopa 8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Tämä tarkoittaa sitä, että kotikanan kesyttäminen on vanhempi prosessi kuin monien muiden kesytettyjen eläinten, kuten koiran tai lampaan.

Varhaisimpia todisteita kotikanoista on löydetty Intian ja Kiinan alueilta. Kesyttäminen ei kuitenkaan tapahtunut yhdessä paikassa, vaan pikemminkin tapahtumaketjussa, jossa eri alueiden ihmiset kesyttivät itsenäisesti villikanoja hyödyntääkseen niiden munia ja lihaa. Tämä johti siihen, että eri puolille maailmaa levisi erilaisia kanarotuja, jotka ovat sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin.

Kanojen leviäminen maailmalle oli hidasta ja tapahtui pitkälti kauppareittien ja ihmisten muuton myötä. Ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen aikana kanat olivat jo levinneet Eurooppaan, ja ne saapuivat myös Suomeen. Vaikka tarkka ajankohta on vaikea määrittää, on todennäköistä, että kanat saapuivat Suomeen läntisistä naapurimaista jo varhain, ehkä viikinkiajan aikana tai pian sen jälkeen.

Nykyiset suomalaisten kanarotujen monimuotoisuus heijastaa pitkää historiaa ja sopeutumista Suomen olosuhteisiin. Monet rotut ovat syntyneet paikallisista olosuhteista, ja ne ovat sopeutuneet Suomen kylmään ilmastoon ja lyhyeen kesään. Kotikanan matka villin viiriäisen pesästä suomalaiseen navettaan on kiehtova esimerkki ihmisen kyvystä kesyttää ja hyödyntää luonnonvaraisia eläimiä sekä niiden sopeutumisesta erilaisiin ympäristöihin. Se on tarina, joka jatkuu edelleen.