Onko koira älykkäämpi kuin kissa?

Koiran aivot vs. kissan aivot: Hermosolujen määrä heittää uutta valoa ikiaikaiseen kysymykseen

Koirien ja kissojen välinen ikiaikainen kilpailu, kumpi on älykkäämpi, on saanut uutta pontta tuoreesta tutkimuksesta. Vaikka älykkyyden mittaaminen eläinmaailmassa on tunnetusti hankalaa, kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt vihjeitä, jotka kallistavat vaakaa koirien puolelle – ainakin tietyssä mielessä.

Tutkimuksen keskiössä on hermosolujen määrä aivokuoressa, aivojen osassa, joka vastaa tiedonkäsittelystä ja monimutkaisista kognitiivisista toiminnoista. Aiemmin on oletettu, että hermosolujen määrä voi korreloida eläimen kognitiivisten kykyjen kanssa. Uusi tutkimus paljastaa, että koirilla on merkittävästi enemmän hermosoluja aivokuoressaan kuin kissoilla.

Lukuja pöytään:

Tutkijat vertailivat useiden eri eläinlajien aivoja, keskittyen nimenomaan aivokuoren hermosolujen määrään. Tulokset olivat kiinnostavia:

• Koirat: Keskimäärin noin 530 miljoonaa hermosolua aivokuoressa.
• Kissat: Keskimäärin noin 250 miljoonaa hermosolua aivokuoressa.

Tämä ero hermosolujen määrässä viittaa siihen, että koirilla voi olla suurempi kapasiteetti monimutkaiseen tiedonkäsittelyyn kuin kissoilla.

Varoituksen sana: Älykkyys on monimutkaista:

On kuitenkin tärkeää muistaa, että älykkyys ei ole yksiselitteinen käsite. Pelkkä hermosolujen määrä ei kerro koko totuutta. Älykkyyteen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten:

• Aivojen rakenne ja organisaatio: Hermosolujen järjestäytyminen ja yhteydet ovat ratkaisevia.
• Oppimiskyky: Kyky omaksua uusia asioita ja ratkaista ongelmia.
• Sosiaalinen älykkyys: Kyky ymmärtää ja navigoida sosiaalisissa tilanteissa.
• Aistit: Eläimen aistien tarkkuus ja kyky hyödyntää niitä.
• Ympäristö: Ympäristön tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet kehittävät älykkyyttä.

Koirat ja kissat ovat kehittyneet erilaisiin ympäristöihin ja sosiaalisiin rooleihin, mikä on muokannut niiden aivoja ja älykkyyttä eri tavoin. Esimerkiksi koirilla on pitkä historia ihmisten kanssa työskentelystä, mikä on saattanut edistää niiden kykyä ymmärtää ihmisen ohjeita ja eleitä. Kissojen itsenäisempi elämäntapa on puolestaan saattanut kehittää niiden metsästystaitoja ja itsenäistä ongelmanratkaisukykyä.

Loppupäätelmät:

Vaikka uusi tutkimus viittaa siihen, että koirilla on enemmän hermosoluja aivokuoressaan kuin kissoilla, ei voida yksiselitteisesti sanoa, kumpi on “älykkäämpi”. Molemmat eläinlajit ovat kehittäneet ainutlaatuisia älyllisiä kykyjä, jotka ovat sopeutuneet niiden elämäntyyliin ja ympäristöön. Sen sijaan, että vertailisimme, kumpi on parempi, meidän tulisi ehkä mieluummin arvostaa molempien eläinten ainutlaatuisia kykyjä ja älykkyyden eri muotoja. Koirat saattavat pärjätä paremmin tietyissä kognitiivisissa testeissä, kun taas kissat voivat loistaa toisissa.

Joten, kumpi on älykkäämpi? Vastaus on todennäköisesti: se riippuu siitä, mitä älykkyydellä mitataan! Ja loppujen lopuksi, eikö molemmilla ole ihana olla lemmikkinä juuri sellaisina kuin ovat?