Missä tilanteissa kuluttaja voi vaatia vahingonkorvausta?

3 näyttökertaa

Kuluttaja voi vaatia vahingonkorvausta palvelun viivästyksestä tai virheestä aiheutuneista konkreettisista vahingoista. Henkinen kärsimys ei oikeuta korvaukseen. Korvauksen saamiseksi kuluttajan tulee näyttää selkeästi, miten palveluvirhe aiheutti hänelle taloudellista vahinkoa. Näyttövelvollisuus on kuluttajalla.

Palaute 0 tykkäykset

Vahingonkorvaus kuluttajalle: Milloin ja miten?

Kuluttajana saattaa kokea tilanteita, joissa palvelun tarjoajan toiminnan virheet tai laiminlyönnit aiheuttavat vahinkoa. Mutta milloin voi oikeutetusti vaatia vahingonkorvausta, ja miten se tehdään? Tämä artikkeli selventää asiaa.

Milloin vahingonkorvaus on ajankohtainen?

Kuluttaja voi vaatia vahingonkorvausta vain silloin, kun on tapahtunut konkreettinen taloudellinen vahinko, joka on suoranaisesti seurausta palvelun viivästymisestä, puutteista tai virheellisestä toiminnasta. Pelkkä pettymys, epämukavuus tai henkinen kärsimys ei yleensä riitä vahingonkorvauksen perusteeksi. On siis tärkeää erottaa tunneperäinen haitta ja todellinen taloudellinen vahinko.

Mitkä vahingot oikeuttavat korvaukseen?

Esimerkkejä tilanteista, joissa vahingonkorvaus voi olla ajankohtainen:

  • Viallinen tuote: Jos ostettu tuote on viallinen ja aiheuttaa kuluttajalle lisäkuluja korjauksesta, uuden tuotteen hankkimisesta tai muusta vahingosta (esim. vaurioitunut omaisuus viallisen tuotteen takia). Tällöin vahinko tulee olla suoraa seurausta tuotteen viasta.

  • Palvelun viivästyminen: Jos palvelun viivästyminen aiheuttaa kuluttajalle selkeää ja todennettavaa taloudellista vahinkoa. Esimerkiksi lentojen myöhästyminen, joka johtaa työpaikan menettämiseen tai lisäkuluihin majoituksesta ja ruokailusta. Tässäkin on tärkeää osoittaa suora yhteys viivästymisen ja vahingon välillä.

  • Virheellinen palvelu: Jos virheellinen palvelu aiheuttaa kuluttajalle selkeää ja todennettavaa taloudellista vahinkoa. Esimerkiksi väärin tehty remontti, joka vaatii lisäkorjauksia, tai virheellinen neuvonta, joka johtaa taloudellisiin menetyksiin.

Näyttövelvollisuus:

Kuluttajalla on aina näyttövelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että kuluttajan tulee esittää selkeää ja uskottavaa näyttöä sekä palvelun virheestä että siitä, miten tämä virhe on aiheuttanut hänelle taloudellista vahinkoa. Kuitit, laskut, sopimukset ja muut asiakirjat ovat tässä tärkeässä asemassa. Myös todistajien lausunnot voivat olla hyödyllisiä.

Miten korvausta haetaan?

Korvausta haetaan yleensä ensin yrittämällä sopia asiasta palvelun tarjoajan kanssa. Mikäli sovintoon ei päästä, voidaan asia viedä kuluttajariitalautakuntaan tai tarvittaessa käräjäoikeuteen.

Yhteenveto:

Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää konkreettista taloudellista vahinkoa, jonka suora syy on palvelun viivästyminen, puute tai virhe. Kuluttajan tulee pystyä osoittamaan selkeästi tämä yhteys ja esittämään riittävää näyttöä vahingosta. Kannattaa aina ensin pyrkiä sopuun palveluntarjoajan kanssa, mutta tarvittaessa asiassa voidaan hakea apua kuluttajavirastosta tai oikeustieteen ammattilaisilta.