Missä on eniten ruotsinkielisiä?

Ruotsinkielisen Suomen kartta: Ahvenanmaa ja mantereen saarekkeet

Suomi on kielirikas maa, jossa suomen lisäksi virallinen kieli on ruotsi. Vaikka suomi on selvästi yleisin kieli, ruotsin merkitys on huomattava, erityisesti tietyillä alueilla. Kysymys siitä, missä Suomessa asuu eniten ruotsinkielisiä, on helppo vastata: Ahvenanmaa on kiistaton ykkönen. Mutta kuva on monimutkaisempi kuin pelkkä saarivaltio. Tarkastellaan tarkemmin ruotsinkielisen väestön jakautumista Suomessa.

Ahvenanmaan autonomisen maakunnan asema takaa ruotsin kielen vahvan aseman. Vuoden 2023 alussa tehtyjen tilastojen mukaan ruotsia puhuu siellä peräti 86,2 % väestöstä, tehden siitä selkeästi ruotsinkielisimmän alueen Suomessa. Tämä kieliasema näkyy kaikkialla; virallisissa dokumenteissa, koulutusjärjestelmässä ja päivittäisessä elämässä. Ahvenanmaa onkin ainutlaatuinen esimerkki kielellisen monimuotoisuuden ja autonomian onnistuneesta yhdistelmästä.

Manner-Suomessa tilanne on huomattavasti erilainen. Ruotsinkieliset muodostavat noin 5% koko maan väestöstä (vuoden 2023 alussa noin 270 000 henkeä). Tämä ei kuitenkaan tarkoita tasaista jakautumista, vaan ruotsinkieliset ovat keskittyneet tiettyihin alueisiin, muodostaen neljä erillistä “saareketta”:

• Uusimaa: Helsinki-alueella on suurin ruotsinkielinen väestömäärä mantereella. Monet vanhat ruotsinkieliset suvut ja yhteisöt ovat säilyttäneet kielensä, ja ruotsinkielistä kulttuuria ja koulutusta on tarjolla laajasti.

• Pohjanmaan rannikko: Vaasan ja Kokkolan seudulla ruotsinkielinen väestö on historiallisesti vahva. Rannikkoalueilla ruotsin kieli on säilynyt osana paikalliskulttuuria ja identiteettiä.

• Turun saaristo: Ahvenanmaan lisäksi myös Turun saaristossa asuu merkittävä määrä ruotsinkielisiä. Saariston eristyneisyys on osaltaan vaikuttanut ruotsin kielen säilymiseen.

• Muut pienemmät keskittymät: Pienempiä ruotsinkielisiä väestökeskittymiä löytyy myös muualta maasta, vaikka ne eivät ole yhtä tiheitä kuin edellä mainituilla alueilla.

On tärkeää huomata, että ruotsinkielisen väestön osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Tämä kieliryhmän väheneminen korostaa tarvetta varmistaa ruotsin kielen asema ja tukea sen käyttöä Suomessa. Ahvenanmaan erikoisasema on esimerkki siitä, kuinka kielivähemmistöä voidaan tukea ja vahvistaa, ja tämä kokemus voisi tarjota oppeja muiden kieliryhmien edunsaamiseksi. Ruotsinkielisen Suomen kartta on dynaaminen ja sen tulevaisuus riippuu monista tekijöistä, mutta Ahvenanmaan ja manner-Suomen neljän ruotsinkielisen keskittymän ymmärtäminen antaa hyvän yleiskuvan tämän kieliryhmän sijainnista maassamme.