Missä päin Suomea puhutaan venäjää?

Venäjän kielen äänet Suomen maisemissa: Kieli saarella ja mantereella

Venäjän kieli on osa Suomen monikielistä kangasta, ja sen äänet kaikuisivat maamme maisemissa jo kauan ennen itsenäisyyttämme. Vaikka suomi ja ruotsi ovat hallitsevia kieliä, venäjän kielen merkitys on huomattava, erityisesti tiettyjen alueiden ja yhteisöjen kannalta. Yleinen väittämä venäjän kielen kolmanneksi yleisimpänä kieli Suomessa (noin 87 000 äidinkielenään puhujaa, eli noin 1,6 % väestöstä) kuvastaa vain osaa sen merkityksestä. Kieli elää ja hengittää monipuolisesti – ei pelkästään numeroina vaan myös vuorovaikutuksena, kulttuurina ja historiallisena muistona.

Etelä- ja Itä-Suomi ovat alueita, joissa venäjän kielen käyttö on tiheimmillään. Tämä ei ole sattumaa. Historialliset siteet Venäjään, ja etenkin pitkä raja-alueen yhteiselo, ovat muovanneet näitä seutuja monella tapaa – myös kielellisesti. Kaupungit kuten Helsinki, Lappeenranta, Imatra ja Kotka toimivat keskeisinä keskittyminä, joissa venäjänkielinen väestö on merkittävä osa paikallisväestöä. Näissä kaupungeissa venäjän kieli näkyy ja kuuluu arkielämässä: kaupoissa, julkisissa palveluissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Mutta venäjänkielisten yhteisöjen kuvaaminen pelkästään kaupunkikeskittymien kautta jää vajaaksi. Kieli ulottuu myös maaseutualueille, vaikka tiheys siellä onkin harvempaa. Raja-alueilla venäjän kieli on historiallisesti toiminut yhteydenpidon ja kaupankäynnin välineenä, ja sen vaikutus alueen kulttuuriin on pysyvä. Vanhempien sukupolvien hallitsema venäjän kieli välittyy nykyisin nuorille sukupolville eriasteisesti, ja sen asema tulevaisuudessa on monien tekijöiden summa.

Tärkeää on myös huomata, että venäjän kielen asema Suomessa ei ole homogeeninen. Venäjän puhujien taustat ja kokemukset vaihtelevat suuresti. Osa heistä on syntynyt Suomessa, osa on muuttanut tänne Venäjältä tai muista venäjänkielisistä maista. Tämä monimuotoisuus tuo omat sävynsä venäjän kielen käyttöön Suomessa ja rikastuttaa Suomen kielellistä maisemaa merkittävästi. Venäjän kieli Suomessa ei ole pelkästään kieli, vaan myös osa Suomen identiteettiä ja moninaisuutta. Se on kieli, jolla kerrotaan tarinoita menneisyydestä ja rakennetaan tulevaisuutta.