Milloin ei ole oikeustoimikelpoinen?

1 näyttökertaa

Alle 18-vuotiaat ovat Suomessa rajoitetusti oikeustoimikelpoisia, eli vajaavaltaisia. Lainsäädäntö rajoittaa alaikäisten kykyä tehdä sopimuksia ja sitoumuksia, sillä heidän katsotaan olevan kehitysvaiheessa, jossa täydellinen oikeudellisten velvollisuuksien ymmärtäminen ja niistä suoriutuminen ei ole vielä mahdollista. Näin pyritään suojelemaan nuoria aikuiselämän vastuukysymyksiltä.

Palaute 0 tykkäykset

Oikeustoimikelpoisuus: Milloin et voi tehdä sitovia sopimuksia?

Suomessa jokainen henkilö ei ole täysin oikeustoimikelpoinen, eli kyvykkää tekemään oikeustoimia, jotka sitovat häntä oikeudellisesti. Oikeustoimikelpoisuus on kyky tehdä sitovia sopimuksia ja muita oikeustoimia, kuten testamentin tekemistä tai avioliiton solmimista. Rajattomasti oikeustoimikelpoisia ovat vain täysi-ikäiset ja täysin ymmärryksessä olevat henkilöt. Monet tekijät voivat rajoittaa tai kokonaan estää oikeustoimikelpoisuuden.

Alaikäisyys:

Kuten mainittiin, alle 18-vuotiaat ovat Suomessa vajaavaltaisia, eli heidän oikeustoimikelpoisuutensa on rajoitettu. Tämä rajoitus ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Nuori voi tehdä sopimuksia, jotka ovat hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivia ja hyödyllisiä. Esimerkiksi pienet, tavanomaiset ostopäätökset, kuten karkkien ostaminen kioskilta, ovat päteviä. Sen sijaan suuremmat hankinnat, kuten auton ostaminen, vaativat yleensä huoltajan suostumuksen. Huoltajan suostumus on pääsääntöisesti tarpeen, ellei sopimus ole nuoren itsenäisen elämänkuluihin ja taloudelliseen itsenäistymiseen liittyvä, kuten esimerkiksi opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Alaikäisen tekemä sopimus on pätemätön, jos se on ollut selvästi nuoren edun vastaista.

Mielenterveys:

Henkilö, jolla on niin vakava mielenterveyshäiriö, ettei hän kykene ymmärtämään tekemiensä oikeustoimien merkitystä, ei ole oikeustoimikelpoinen. Tämä koskee tilanteita, joissa henkilö ei pysty käsittämään sopimuksen ehtoja tai sen seurauksia. Toimikelvottomuuden toteamiseksi tarvitaan lääkärintodistus, jonka perusteella tuomioistuin voi määrätä henkilölle edunvalvojan. Edunvalvoja hoitaa henkilön talous- ja oikeudellisia asioita.

Päihteiden käyttö:

Jos henkilö on niin humalassa tai päihtynyt, ettei hän ymmärrä tekemiensä sopimusten merkitystä, sopimus voi olla mitätön. Tämä perustuu ajatukseen siitä, että päihtynyt henkilö ei pysty antamaan vapaata suostumustaan. Tämän todentaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

Muut rajoitukset:

Myös muut tekijät voivat rajoittaa oikeustoimikelpoisuutta. Esimerkiksi tuomioistuimen määräämä holhous tai kuratelin alaisuudessa oleva henkilö on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen. Näissä tapauksissa oikeustoimien tekemiseen tarvitaan huoltajan tai edunvalvojan lupa.

Yhteenveto:

Oikeustoimikelpoisuus on monimutkainen asia, ja sen rajoitukset määräytyvät tapauskohtaisesti. Epäselvissä tilanteissa on aina parasta kääntyä oikeudellisen asiantuntijan puoleen varmistaakseen sopimuksen pätevyyden. Tämä artikkeli ei korvaa ammattilaisen neuvontaa, ja sen tarkoitus on ainoastaan tarjota yleiskuva aiheesta.