Onko muistisairas oikeustoimikelpoinen?

Muistisairaan oikeustoimikelpoisuus: Monimutkainen kysymys, joka vaatii yksilöllistä arviointia

Muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti tai dementia, vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin, ajatteluun ja päätöksentekoon. Tämä herättää luonnollisesti kysymyksen: onko muistisairas henkilö oikeustoimikelpoinen? Vastaus ei ole yksinkertainen kyllä tai ei, vaan riippuu täysin sairauden vaiheesta ja yksilön kyvystä ymmärtää ja hallita omia toimiaan.

Oikeustoimikelpoisuus ei ole mustavalkoinen asia. Se ei katoa yhtäkkiä tietyn sairauden diagnosoinnin yhteydessä. Sen sijaan se on asteittaista ja voi vaihdella päivittäin. Henkilön oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan aina konkreettisessa tilanteessa ja tehdyn oikeustoimen luonteen perusteella. Nuoren, lievästi muistisairaana olevan henkilön kyky tehdä yksinkertaisia sopimuksia voi olla täysin säilynyt, kun taas saman henkilön kyky tehdä esimerkiksi testamentti tai lahjoitus voi olla jo heikentynyt.

Sairauden alkuvaihe: Lievän muistisairauden alkuvaiheessa henkilö voi olla täysin oikeustoimikelpoinen. Hän pystyy ymmärtämään sopimuksen tai toimenpiteen sisältöä ja sen vaikutuksia. Tämän varmistamiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että merkittäviä taloudellisia tai oikeudellisia päätöksiä tehtäessä on läsnä luotettava henkilö, esimerkiksi perheenjäsen tai edunvalvoja, joka voi varmistaa päätöksen harkitun luonteen.

Sairauden eteneminen: Sairauden edetessä oikeustoimikelpoisuus heikkenee. Henkilö voi kokea vaikeuksia ymmärtää sopimusten ehtoja tai niiden pitkän aikavälin seurauksia. Tällöin hänen oikeustoimikelpoisuuttaan on arvioitava tarkemmin. Lääkärinlausunto on tässä vaiheessa usein tarpeen. Lääkäri voi arvioida henkilön kognitiivisia kykyjä ja antaa lausunnon siitä, pystyykö hän ymmärtämään oikeustoimen luonteen ja seuraukset.

Edunvalvonta: Jos henkilön oikeustoimikelpoisuus on heikentynyt merkittävästi, hän voi tarvita edunvalvojan. Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia muistisairaan henkilön edusta ja toimia hänen puolestaan oikeustoimissa. Edunvalvonnan muotoa ja laajuutta säätelee laki, ja se voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä tai henkilön itsensä tekemän edunvalvontavaltuutuksen perusteella. Edunvalvontavaltuutus on erittäin tärkeä tehdä jo sairauden varhaisessa vaiheessa, kun henkilö vielä pystyy itse päättämään asioistaan ja nimeämään luotettavan henkilön edunvalvojaksensa.

Yhteenveto: Muistisairaan henkilön oikeustoimikelpoisuus on yksilöllinen ja tilannesidonnainen asia. Ei ole olemassa yhtä yleispätevää vastausta. Merkittäviä päätöksiä tehtäessä on aina suositeltavaa pyytää lääkärinlausuntoa ja/tai laillista neuvontaa. Varhainen suunnittelu ja edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ovat tärkeitä keinoja suojata muistisairaan henkilön oikeuksia ja edun. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa yleistietoa, eikä sitä tule pitää oikeudellisena neuvontana. Jokainen tapaus vaatii yksilöllistä arviointia.