Onko shampoo neste?

Onko shampoo sitten oikeasti nestettä? Tämä näennäisen yksinkertainen kysymys johdattaa meidät kiehtovalle matkalle aineen olomuotojen ja niiden rajojen maailmaan. Arkikielessä kutsumme shampoota nesteeksi, ja usein kosmetiikkaa yleisestikin. Mutta tarkempi tieteellinen tarkastelu paljastaa vivahteita.

Nesteen määritelmä perustuu sen kykyyn muuttaa muotoaan säilyttäen kuitenkin tilavuutensa. Shampoo täyttää tämän ehdon: se valuu ja mukautuu pullon tai käden muotoon. Toisaalta nesteen viskositeetti eli paksuus voi vaihdella suuresti. Vesi on hyvin juoksevaa, hunaja taas paksua ja tahmeaa. Shampoo sijoittuu tälle janalle jonnekin väliin, usein lähemmäksi vettä kuin hunajaa, mutta eri shampoot voivat olla eri paksuisia.

Mielenkiintoista on, että jotkut shampoot ovat niin paksuja, että ne lähestyvät geelien ominaisuuksia. Geeli on kolloidinen suspensio, jossa kiinteät hiukkaset ovat dispergoituneina nesteeseen muodostaen verkkomaisen rakenteen. Tämä rakenne antaa geelimäisen koostumuksen, joka on samalla sekä kiinteä että nestemäinen. Tällaiset shampoot edustavat aineen olomuotojen välimaastoa, hämärtynyttä rajaa nesteen ja kiinteän välillä. Emme voi yksiselitteisesti sanoa, ovatko ne puhtaasti nesteitä, vaikka ne virtaavatkin hitaasti.

Lisäksi shampoissa esiintyy usein tiettyä tiksotropiaa. Tiksotrooppinen aine ohenee sekoitettaessa tai ravistettaessa ja paksuuntuu levossa. Tämä selittää, miksi shampoo valuu helposti pullosta ulos puristettaessa, mutta pysyy kämmenellä kasaantuneena eikä valu heti pois.

Shampoon koostumus on siis monimutkainen ja koostuu useista ainesosista, jotka vaikuttavat sen viskositeettiin ja käyttäytymiseen. Yksinkertaisen “neste” -luokittelun sijaan on tarkempaa puhua shampoosta viskoelastisena nesteenä tai jopa pehmeänä aineena, riippuen sen koostumuksesta. Tämän monimutkaisuuden ymmärtäminen auttaa meitä arvostamaan paremmin arkipäiväisten tuotteiden, kuten shampoon, tieteellistä pohjaa.