Kuka valvoo jälki-istunnon?

Jälki-istunto: Kuka valvoo ja miten?

Jälki-istunto on kurinpitotoimenpide, jonka tarkoituksena on ohjata oppilasta parempaan käyttäytymiseen ja vastuullisuuteen. Mutta kuka sitten valvoo tätä prosessia ja miten sen etenemistä seurataan? Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä se riippuu koulun käytännöistä ja jälki-istunnon syystä. Yleisesti ottaen vastuu on kuitenkin opettajalla tai rehtorilla.

Opettajan rooli jälki-istunnossa: Useimmiten jälki-istunnon järjestää ja valvoo se oppiaineen opettaja, jonka tunnin aikana häiriötä on tapahtunut. Opettaja voi käyttää harkintaansa jälki-istunnon pituudessa ja sisällössä. Jälki-istunnon tarkoitus ei ole rangaista oppilasta, vaan antaa hänelle tilaisuus pohtia tekojensa seurauksia ja suunnitella parempia toimintatapoja tulevaisuudessa. Opettajan tulisi ohjata oppilasta keskustelussa ja pyrkiä yhteisymmärrykseen siitä, miten vastaavia tilanteita voitaisiin välttää.

Rehtorin rooli jälki-istunnossa: Vakavammissa häiriötilanteissa tai jos opettaja kokee tarvitsevansa tukea, rehtori tai muu koulun johto voi olla mukana jälki-istunnon järjestämisessä ja valvonnassa. Rehtori voi myös määrätä jälki-istunnon, jos opettaja on sitä esittänyt. Rehtorin rooli on usein enemmänkin ohjaava ja valvova, varmistaen että jälki-istunnot järjestetään oikeudenmukaisesti ja yhdenmukaisesti koulun kurinpidon ohjeiden kanssa.

Wilman rooli jälki-istunnon seurannassa: Monissa kouluissa jälki-istunnon järjestämistä ja seurantaa tuetaan Wilma-järjestelmällä. Wilmaan on luotu lomake, johon opettaja tai rehtori kirjaa jälki-istunnon tiedot, kuten päivämäärän, keston, syyn ja oppilaan nimen. Tämä mahdollistaa selkeän ja dokumentoidun seurannan sekä helpottaa tiedonkulkua oppilaan huoltajien ja koulun henkilökunnan välillä.

Häiritsevän oppilaan poistaminen opetuskäytöstä: Jos oppilas jatkaa häiritsevää käytöstä jälki-istunnon aikana, opettaja tai rehtori voi poistaa hänet opetuskäytöstä jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Tämä on äärimmäinen toimenpide, johon turvaudutaan vain tilanteissa, joissa muut toimenpiteet eivät ole tehonneet. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää dokumentoida tilanne huolellisesti Wilmaan ja ilmoittaa asiasta myös oppilaan huoltajille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jälki-istunnon valvonta ja toteutus on yhteistyö prosessi, jossa opettaja ja rehtori työskentelevät yhdessä oppilaan parhaaksi. Wilma-järjestelmän käyttö helpottaa prosessin seurantaa ja avoimuutta. Tarkoituksena ei ole rangaista, vaan ohjata oppilasta kohti vastuullisempaa ja häiriöttömämpää oppimisympäristöä.