Onko Kiinassa murteita?

Kiinan kielten rikas mosaiikki: Onko Kiinassa “murteita” vai erillisiä kieliä?

Kun puhutaan “Kiinasta” ja “kiinan kielestä,” monelle tulee mieleen yhtenäinen kieli ja kulttuuri. Todellisuus on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi ja kiehtovampi. On tärkeää ymmärtää, että “kiina” ei ole yksi kieli, vaan pikemminkin kielikimara, johon kuuluu useita eri kieliryhmiä. Kysymys “Onko Kiinassa murteita?” onkin harhaanjohtava, sillä vastaus riippuu siitä, mitä “murteella” tarkoitetaan.

Perinteisesti näitä eri kieliryhmiä on kutsuttu “kiinan murteiksi,” mutta tämä nimitys on ongelmallinen. Termin “murre” viittaa usein kielen sisäisiin alueellisiin muunnelmiin, jotka ovat pääsääntöisesti ymmärrettävissä samankielisten puhujien kesken. Kiinan kieliryhmien väliset erot ovat kuitenkin niin suuria, että ne ovat lähempänä erillisiä kieliä.

Seitsemän pääryhmää ja niiden merkittävät erot:

Kiinassa tunnistetaan yleensä seitsemän pääryhmää, jotka eroavat toisistaan ääntämisen, sanaston ja jopa kieliopin osalta:

• Mandariini: Ylivoimaisesti puhutuin kieliryhmä, jonka pohjalta pohjoiskiina (putonghua) on kehitetty standardoiduksi yleiskieleksi. Sitä puhutaan laajalti pohjois- ja lounais-Kiinassa.
• Wu: Puhutaan pääasiassa Shanghain ja sen lähiympäristön alueella. Wu-kielen säilyminen on ollut haasteellista mandariinin yleistyessä.
• Kantoni (Yue): Tärkeä eteläkiinalainen kieliryhmä, jota puhutaan Guangzhoussa (Kanton) ja Hongkongissa. Kantonin kielellä on vahva kulttuurillinen identiteetti ja se on säilyttänyt suosiotaan.
• Min: Ryhmään kuuluu useita kieliä, joita puhutaan Fujianin provinssissa ja Taiwanissa.
• Xiang: Puhutaan Hunanin provinssissa.
• Gan: Puhutaan Jiangxin provinssissa.
• Hakka: Puhutaan eri puolilla Etelä-Kiinaa ja Taiwania.

Näiden kieliryhmien väliset erot ovat merkittäviä. Esimerkiksi mandariinin ja kantonin puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta ilman opiskelua, aivan kuten englantia ja hollantia puhuvat eivät automaattisesti ymmärrä toisiaan. Erot voivat koskea ääntämistä, sanastoa, kielioppia ja jopa sävyjä.

Miksi “murre” -termi on ongelmallinen?

Termin “murre” käyttö “kiinan murteista” voi johtaa väärinkäsityksiin. Se voi antaa kuvan, että kyse on vain pienistä alueellisista eroista yhdessä kielessä, mikä ei pidä paikkaansa. On tarkempaa ja kunnioittavampaa viitata näihin kieliryhmiin erillisinä kielinä. Tämä korostaa niiden ainutlaatuisuutta ja kulttuurista merkitystä.

Yhteenveto:

Vaikka “kiina” -termiä käytetään yleisesti, on tärkeää muistaa, että kyseessä on monimuotoinen kielikimara. Seitsemän pääryhmää (mandariini, wu, kantoni jne.) edustavat erillisiä kieliä, joilla on omat ainutlaatuiset piirteensä ja kulttuurillinen merkityksensä. Termin “murre” käyttö voi olla harhaanjohtavaa, ja on tarkempaa puhua “kiinan kielistä” erillisinä kokonaisuuksina. Tämä ymmärrys auttaa meitä arvostamaan Kiinan kielellistä ja kulttuurista rikkautta entistä paremmin.