Kenellä on oikeus työpaikalla tarkastella työntekijän terveystietoja?

Työntekijän terveystietojen luottamuksellisuus ja käsittelyoikeudet työpaikalla

Työntekijän terveystiedot ovat erittäin herkkää ja luottamuksellista tietoa. Niiden käsittelyyn ja tarkasteluun on siksi tiukat rajoitukset, jotka perustuvat sekä lakiin että hyviin työelämän käytäntöihin. Vain tietyillä tahoilla on oikeus käyttää näitä tietoja, ja käyttö on aina rajoitettava ainoastaan työssä välttämättömiin tarkoituksiin.

Kuka saa tarkastella työntekijän terveystietoja?

Periaatteessa vain nimetyillä henkilöillä on oikeus käsitellä työntekijän terveystietoja. Näihin kuuluvat ensisijaisesti:

• Työntekijän oma lääkäri: Työntekijän hoitava lääkäri on ensisijainen tietolähde terveysasioissa. Lääkäri voi antaa tietoja työnantajalle vain työntekijän antamalla suostumuksella, ellei ole kyse pakottavasta lainsäädännöstä (esimerkiksi työturvallisuusriskin arviointi).
• Työterveyshuollon ammattilaiset: Työterveyslääkäri ja muut työterveyshuollon ammattihenkilöt, joilla on työntekijän hoidon ja työkyvyn arvioinnin kannalta tarpeellinen pääsy terveystietoihin. Myös työterveyshuollon ammattilaisten tietojen käsittely on rajattua ja noudattaa ehdottomasti salassapitosäännöksiä.
• Muut työtehtävän puitteissa tietojen käsittelyyn oikeutetut: Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi työkykyä arvioivat asiantuntijat, henkilöstöhallinnon työntekijät, jotka käsittelevät tietoja esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemusten yhteydessä, tai työsuojeluhenkilöstö, mikäli se on tarpeen työturvallisuusriskin arviointia varten. Tietojen käyttö on kuitenkin aina rajattu ainoastaan työtehtävän suorittamiseen välttämättömiin tietoihin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi henkilöstöhallinto ei saa käyttää tietoja muihin tarkoituksiin, kuten palkkatason määrittelyyn.

Mitä terveystietojen käsittelyssä on tärkeää muistaa?

• Tietojen minimointi: Vain työssä välttämättömät terveystiedot saadaan käsitellä.
• Salassapito: Kaikkien terveystietojen käsittelyyn osallistuneiden on noudatettava ehdotonta salassapitovelvollisuutta.
• Suostumus: Työntekijän suostumus on yleensä välttämätön, jos terveystietoja käytetään muuhun kuin työterveyshuollon tai työturvallisuuden kannalta välttämättömään tarkoitukseen.
• Rekisteriseloste: Työnantajalla tulee olla rekisteriseloste, joka kuvaa terveystietojen käsittelyä ja sen perusteita.
• Tietosuoja-asetus (GDPR): Terveystietojen käsittelyssä on noudatettava EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työntekijän terveystietojen käsittely on äärimmäisen tarkkaan säänneltyä. Vain tietyillä, nimetyillä tahoilla on oikeus käsitellä näitä tietoja, ja tietojen käyttö on aina rajoitettava työssä välttämättömiin tarkoituksiin. Salassapito ja tietosuoja ovat tässä kontekstissa ehdottoman tärkeitä. Mikäli epäilyksiä herää terveystietojen käsittelystä, on hyvä kääntyä työterveyshuollon tai asianajajapuolen puoleen.