Kuka on rikkuri?

3 näyttökertaa

Rikkuriksi kutsutaan henkilöä, joka osallistuu lakon aikana työhön, vaikka liitto on päättänyt toisin. Hän ei välttämättä ole edes saman liiton jäsen, vaan saattaa kuulua toiseen ammattiliittoon tai olla järjestäytymätön. Rikkuri toiminnallaan heikentää lakon vaikuttavuutta. On tärkeää huomata, että suojelutyöntekijöitä ei pidetä rikkureina, sillä heidän tehtävänsä on turvata ihmisten ja omaisuuden suojelu.

Palaute 0 tykkäykset

Rikkuri – Lakon Musta Lammas Vai Viimeinen Oljenkorsi?

Lakon keskellä nousee usein esiin hahmo, joka herättää voimakkaita tunteita ja jakavia mielipiteitä: rikkuri. Mutta kuka rikkuri oikeastaan on, ja miksi hän herättää niin paljon kiistoja? Tässä artikkelissa pyrimme ymmärtämään rikkurin roolia lakossa, sen taustoja ja siihen liittyviä moraalisia kysymyksiä.

Määritelmä ja konteksti:

Rikkuri, lakon murtaja tai työtaistelun aikana töihin menevä henkilö, on yksilö, joka päättää vastoin ammattiliiton tai muiden työntekijöiden yhteistä päätöstä jatkaa työntekoa lakon aikana. Hän ei välttämättä ole samaa ammattiliittoa kuin lakkoilevat työntekijät, vaan voi olla toisen liiton jäsen tai jopa täysin järjestäytymätön. Rikkurin toiminnan keskeinen vaikutus on lakon tehokkuuden heikentäminen. Mitä enemmän rikkureita on, sitä vähemmän lakko painostaa työnantajaa neuvottelupöytään.

Miksi joku valitsee rikkurin roolin?

Syyt siihen, miksi joku valitsee rikkurin roolin, voivat olla moninaiset ja usein hyvin henkilökohtaiset. Joitakin mahdollisia motivaatioita ovat:

  • Taloudellinen pakko: Monet ihmiset elävät palkasta palkkaan, eikä heillä ole varaa menettää tulojansa lakon aikana.
  • Eriävät mielipiteet: Rikkuri ei välttämättä jaa lakkoon johtaneita syitä tai usko sen tehoon.
  • Usko työnantajan asiaan: Jotkut työntekijät tuntevat lojaaliutta työnantajaansa kohtaan ja haluavat varmistaa yrityksen toiminnan jatkumisen.
  • Peluuttaminen: Työnantaja voi tarjota rikkurille ylimääräistä korvausta tai luvata ylennystä.
  • Pelko: Työntekijä saattaa pelätä menettävänsä työpaikkansa, jos osallistuu lakkoon.

Rikkurin eettinen dilemma:

Rikkurin toiminta herättää vahvoja eettisiä kysymyksiä. Lakko on usein työntekijöiden viimeinen keino ajaa etujaan, ja rikkurin toiminta heikentää tätä keinoa. Monien mielestä rikkuri rikkoo työntekijöiden solidaarisuutta ja uhmaa yhteistä sopimusta. Toisaalta rikkurilla voi olla perusteltu syy omalle toiminnalleen, erityisesti taloudellinen pakko. Lisäksi on tärkeää muistaa, että jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä ja valintoihinsa, vaikka ne eivät olisikaan muiden hyväksymiä.

Suojelutyöntekijät ja heidän erityisasemansa:

On olennaista erottaa rikkurit suojelutyöntekijöistä. Suojelutyöntekijät, kuten vartijat tai palomiehet, ovat lakon ulkopuolella, koska heidän tehtävänsä on varmistaa ihmisten ja omaisuuden turvallisuus. Heidän työnsä on kriittistä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, eikä heitä pidetä rikkureina.

Loppupäätelmät:

Rikkurin rooli lakossa on monimutkainen ja herättää voimakkaita mielipiteitä. Vaikka rikkurin toiminta heikentää lakon vaikuttavuutta, on tärkeää ymmärtää siihen johtavat syyt ja pyrkiä dialogiin eri osapuolten välillä. Lakko ei ole koskaan helppo tilanne, ja sen aikana esiin nousevat kysymykset vaativat avointa ja rakentavaa keskustelua. Rikkuri ei välttämättä ole ilkeämielinen, vaan voi toimia omien olosuhteidensa pakottamana. Solidaarisuus, empatia ja avoin kommunikaatio ovat avainasemassa lakon onnistuneessa ratkaisemisessa.