Milloin ihminen on oikeustoimikelvoton?

0 näyttökertaa

Täysi-ikäisyys eli 18 vuotta tuo Suomessa yleisen oikeustoimikelpoisuuden. Tämä kyky tehdä sitovia sopimuksia ja hoitaa omia asioita kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti. Nuorempi henkilö voi olla oikeustoimikelpoinen yksinkertaisissa asioissa, kun taas monimutkaisempien sopimusten edellytyksenä on kypsyys ja ymmärryksellinen päätöksentekokyky.

Palaute 0 tykkäykset

Oikeustoimikelpoisuus Suomessa: Milloin ihminen ei voi tehdä sitovia sopimuksia?

Täysi-ikäisyys eli 18 vuoden ikä merkitsee Suomessa yleensä oikeustoimikelpoisuuden saavuttamista. Tämä tarkoittaa kykyä tehdä itsenäisesti sitovia sopimuksia ja hoitaa omia oikeudellisia asioitaan. Kuitenkin oikeustoimikelpoisuus ei ole pelkästään ikäkysymys; se on monimutkainen arviointi, joka ottaa huomioon yksilön kyvyn ymmärtää sopimuksen sisältö ja sen seuraukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jopa täysi-ikäinen henkilö voi olla oikeustoimikelvoton tietyissä tilanteissa.

1. Epäkypsän henkilön oikeustoimet:

Vaikka henkilö on täysi-ikäinen, hänen oikeustoimikelpoisuuttaan voidaan rajoittaa, jos hänen kykynsä ymmärtää sopimuksen merkitystä ja seurauksia on heikentynyt esimerkiksi mielenterveysongelmien tai kehitysvammaisuuden vuoksi. Tällaisessa tilanteessa oikeustoimi voi olla mitätön, jos toinen osapuoli on tietoinen henkilön heikentyneestä toimintakyvystä. Tämä arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti, ja todisteena voidaan käyttää esimerkiksi lääkärinlausuntoa.

2. Henkilön tilapäinen toimintakyvyttömyys:

Oikeustoimikelpoisuus voi olla rajoitettu myös tilapäisesti, esimerkiksi päihtymyksen tai vakavan sairauden takia. Jos henkilö on niin päihtynyt alkoholista tai huumausaineista, ettei pysty ymmärtämään sopimuksen merkitystä, sopimus voi olla mitätön. Samoin vakava sairaus tai loukkaantuminen, joka heikentää henkilön kykyä tehdä järkeviä päätöksiä, voi johtaa oikeustoimikelvottoman tilan syntymiseen. Tällöin on tärkeää, että läheiset huolehtivat henkilön asioista ja tarvittaessa hakevat hänelle holhouksen.

3. Holhous:

Tuomioistuin voi määrätä henkilölle holhouksen, jos hän ei itse pysty huolehtimaan omista asioistaan. Holhous voi olla joko täydellinen tai osittainen. Täydellinen holhous tarkoittaa, että holhooja hoitaa kaikki holhoajan asiat, kun taas osittainen holhous rajaa holhoojan vastuuta tiettyihin asioihin. Holhouksen myötä henkilö menettää oikeustoimikelpoisuutensa määrättyyn rajaan asti.

4. Alaikäisyys ja rajoitettu oikeustoimikelpoisuus:

Alaikäisillä (alle 18-vuotiailla) on rajoitettu oikeustoimikelpoisuus. He voivat tehdä vain sellaisia sopimuksia, jotka ovat heidän ikäisilleen ja kehitystasolleen sopivia. Esimerkiksi pienet ostokset, kuten karkkien ostaminen, ovat sallittuja, mutta esimerkiksi asuntolainan ottaminen ei. Vanhempien suostumus voi laajentaa alaikäisen oikeustoimikelpoisuutta tietyissä tilanteissa.

Yhteenveto:

Oikeustoimikelpoisuus ei ole pelkästään ikäkysymys, vaan se riippuu henkilön kyvystä ymmärtää sopimuksen sisältö ja sen seuraukset. Mielenterveysongelmat, päihtymys, vakavat sairaudet ja holhous ovat tilanteita, jotka voivat rajoittaa tai poistaa henkilön oikeustoimikelpoisuuden. Epäselvissä tapauksissa on aina suositeltavaa hakea juridisia neuvoja.