Onko dementikko oikeustoimikelpoinen?

0 näyttökertaa

Lievässä dementiassa oikeustoimikelpoisuus säilyy usein. Tällöin henkilön on mahdollista tehdä taloudellisia järjestelyitä ja testamentti. Vakavampi muistisairaus voi kuitenkin rajoittaa tai poistaa oikeustoimikelpoisuuden, mikä edellyttää huoltajuuden tai edunvalvonnan järjestämistä. Kunkin tapauksen arviointi on yksilöllistä.

Palaute 0 tykkäykset

Dementikko ja oikeustoimikelpoisuus: Yksilöllinen arviointi on välttämätöntä

Dementian eteneminen on yksilöllistä, eikä ole olemassa yhtä selkeää rajaa, jonka ylittäessä henkilö menettäisi automaattisesti oikeustoimikelpoisuutensa. Kysymys siitä, onko dementiaa sairastava henkilö oikeustoimikelpoinen, onkin aina tapauskohtainen ja edellyttää huolellista arviointia.

Lievä dementia: Lievässä muistisairaudessa henkilö usein säilyttää kykynsä ymmärtää omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä toimia itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että hän voi edelleen tehdä esimerkiksi testamentin, myydä omaisuutta tai tehdä muita taloudellisia sopimuksia. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että kognitiiviset toiminnot heikkenevät vähitellen, ja vaikka henkilö onkin tällä hetkellä oikeustoimikelpoinen, tilanne voi muuttua nopeastikin. Siksi avoin keskustelu läheisten ja tarvittaessa ammattilaisten kanssa on tärkeää. Tilanteen kehittymistä on syytä seurata ja olla valppaana mahdollisista muutoksista päätöksentekokyvyssä.

Vakava dementia: Vakavampi muistisairaus vaikuttaa merkittävästi kognitiivisiin kykyihin, mikä voi johtaa oikeustoimikelpoisuuden menettämiseen. Henkilö ei välttämättä ymmärrä sopimuksen sisältöä tai sen seurauksia, eikä pysty itsenäisesti huolehtimaan omista asioistaan. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää varmistaa henkilön oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä tapahtuu yleensä huoltajuuden tai edunvalvonnan avulla.

Huoltajuus ja edunvalvonta: Huoltajuus ja edunvalvonta ovat oikeudellisia järjestelyjä, joiden avulla voidaan turvata dementiaa sairastavan henkilön etuja. Huoltajuus on laajempi järjestely, joka koskee kaikkia henkilön asioita, kun taas edunvalvonta keskittyy tiettyihin, ennalta määriteltyihin asioihin, kuten talousasioihin tai terveydenhuoltoon. Sekä huoltajuuden että edunvalvonnan myöntäminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä, ja päätöksessä otetaan huomioon henkilön tilanne ja kyky hoitaa omia asioitaan.

Milloin hakeutua apua? Jos huomaat läheisesi toimintakyvyn heikkenevän ja epäilet, että hän ei enää ole oikeustoimikelpoinen, on tärkeää hakea apua. Ota yhteyttä esimerkiksi terveyskeskukseen, sosiaaliviranomaisiin tai asianajajaan, jotta tilanne voidaan arvioida ja löytää sopivat ratkaisut. Ennaltaehkäisevä keskustelu ja suunnitelmien laatiminen helpottavat päätöksentekoa tulevaisuudessa ja ehkäisevät mahdollisia konflikteja.

Yhteenveto: Dementian vaikutukset oikeustoimikelpoisuuteen ovat yksilöllisiä ja riippuvat sairauden vaikeusasteesta sekä henkilön kognitiivisista kyvyistä. Aina kun epäilyttää henkilön oikeustoimikelpoisuus, on tärkeää hakea ammattilaisen apua. Ennaltaehkäisevä suunnittelu ja avoin keskustelu läheisten kanssa ovat avainasemassa henkilön hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamisessa.