Saako työnantaja katsoa rikosrekisterin?

Saako työnantaja kurkistaa menneisyyteen? Rikosrekisterin tarkistamisen rajat työelämässä

Työnhakuprosessin aikana moni pohtii, mitä tietoja työnantaja saa itse asiassa tietää. Yksi herkimmistä kysymyksistä liittyy rikosrekisteriin: saako työnantaja tutustua hakijan menneisyyteen ja mahdollisiin rikoksiin? Lyhyesti sanottuna: pääsääntöisesti ei. Suomen lainsäädäntö suojaa yksityiselämää ja rikosrekisteritietojen käyttöä on rajattu tiukasti.

Pääsääntö on selkeä: työnantajalla ei ole oikeutta itsenäisesti tarkistaa hakijan rikosrekisteriä. Tämä perustuu sekä perustuslailliseen oikeuteen yksityiselämään että henkilötietojen suojaa koskevaan lainsäädäntöön. Työnantajan mielivaltainen rikosrekisteritietojen hankkiminen ja käyttö loukkaisi hakijan perusoikeuksia. On tärkeää muistaa, että myös hakijan aiempi työsuhde ei oikeuta työnantajaa tutkimaan tämän rikosrekisteriä. Tällaiset toimenpiteet ovat laitonta ja voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin.

Poikkeuksia tietenkin on, ja ne liittyvät aina työn erityisluonteeseen. Jos työtehtävä edellyttää erittäin suurta luottamusta ja vastuuta, kuten esimerkiksi lasten kanssa työskentely, terveydenhuolto tai turvallisuusalan tehtävät, työnantajalla voi olla laillinen peruste pyytää hakijalta rikosrekisteriotetta. Mutta tämäkään ei ole automaattista. Työnantajan tulee perustella pyyntö yksilöllisesti ja todentaa, että kyseisen työn luonne edellyttää tietoa hakijan rikosrekisteristä. Tämä perustelu on oltava selkeä ja yksiselitteinen, eikä pelkkä yleinen luottamus riitä.

Merkittävä rajoitus on se, että työnantaja voi pyytää vain suppean rikosrekisteriotteen, joka sisältää vain tietyt, työtehtävän kannalta relevantit tiedot. Laaja rikosrekisteriote ei ole koskaan sallittu. Lisäksi työnantajalla ei ole oikeutta säilyttää tai kopioida rikosrekisteriotetta. Otteesta tulee luopua heti, kun se ei enää ole tarpeen rekrytointiprosessissa. Tämä korostaa henkilötietojen suojan merkitystä.

Hakijalla on aina oikeus tietää, miksi rikosrekisteriotetta pyydetään. Työnantajan on oltava avoin ja selkeä tätä perustellakseen. Jos hakija kokee, että pyyntö on aiheeton tai liian laaja, hänellä on oikeus kieltäytyä antamasta sitä. Tällöin työnantajan on harkittava, onko hakijan rikosrekisteritietojen puute esteenä työsuhteen solmimiselle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rikosrekisteritietojen käyttö työelämässä on tiukasti säänneltyä. Työnantajan oikeus saada tietoa on rajattu ja edellyttää aina perusteltua syytä, joka liittyy suoraan kyseiseen työtehtävään. Tämän sääntelyn tarkoituksena on suojata hakijan yksityiselämää ja varmistaa, että rikosrekisteritietoja käytetään ainoastaan laillisin perustein ja tarkoituksenmukaisella tavalla.