Voiko työnantaja kieltää lyhennetyn työajan?

Työnantajan oikeus kieltää lyhennetty työaika – Milloin se on mahdollista?

Työntekijöiden toive lyhentää työaikaansa on yhä yleisempää, ja tämä herättää usein kysymyksiä työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Voiko työnantaja siis yksipuolisesti kieltää työntekijän pyynnön lyhennetystä työajasta? Yksinkertaista vastausta ei ole, sillä tilanne riippuu useista tekijöistä, kuten työehtosopimuksesta, vakiintuneesta käytännöstä ja työsuhteen luonteesta.

Työehtosopimus ja vakiintunut käytäntö ovat avainasemassa. Jos työehtosopimus tai vakiintunut käytäntö yrityksessä mahdollistaa työajan lyhentämisen tietyin ehdoin (esim. osa-aikatyön tekeminen tai tilapäinen työajan muutos), työnantaja ei voi yksipuolisesti kieltää sitä. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Työnantaja voi perustellusti kieltäytyä, jos työajan lyhentäminen vaikeuttaa olennaisesti yrityksen toimintaa tai johtaa kohtuuttomiin lisäkustannuksiin. Tällainen perusteltu kieltäytyminen vaatii kuitenkin selkeää ja konkreettista näyttöä. “Epämukavuus” ei ole riittävä peruste.

Säännöllinen työaika vaikuttaa. Oikeus lyhennettyyn työaikaan liittyy usein säännöllisen työajan kestoon. Yleensä oikeus on rajoitettu työntekijöihin, jotka työskentelevät vähintään 40 tuntia viikossa. Tämä ei kuitenkaan ole lain säännös, vaan perustuu työsuhteen ehtoihin ja yleiseen käytäntöön. Työntekijöillä, joiden työaika on jo alusta asti ollut lyhyempi, ei välttämättä ole samaa oikeutta edelleen lyhentää työaikaansa.

Lain puuttuminen. Suomen lainsäädäntö ei säädä yksityiskohtaisesti työnantajan velvollisuudesta suostua työajan lyhentämiseen. Oikeus perustuu ensisijaisesti työehtosopimukseen, vakiintuneeseen käytäntöön ja työsuhteen luonteeseen. Työsopimuslain mukaan työaikaa koskevat muutokset tulisi sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Jos sovintoon ei päästä, asia voi johtaa työriitaan, jonka ratkaisemiseksi voidaan käyttää esimerkiksi sovittelua tai oikeudenkäyntiä.

Yhteenvetona: Työnantaja ei voi yksipuolisesti kieltää työajan lyhentämistä, jos se perustuu työehtosopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön. Kieltäytymisen tulee olla perusteltua ja työnantajan on pystyttävä osoittamaan, miksi työajan lyhentäminen ei ole mahdollista. Työntekijän on oltava tietoinen omista oikeuksistaan ja työehtosopimuksen ehdoista. Epätietoisuuden sattuessa on suositeltavaa ottaa yhteyttä työnantajaan tai ammattiliittoon. Riitatilanteissa on tärkeää dokumentoida kaikki keskustelut ja sopimukset.