Mistä kieli koostuu?

Kieli: Monipuolinen elin, enemmän kuin vain makuhermot

Kieli on elintärkeä osa suuonteloamme, mutta sen tehtävät ylittävät reilusti vain maun aistimisen. Se on monimutkainen lihaselin, jonka rakenne mahdollistaa puhumisen, nielemisen ja makujen havaitsemisen. Vaikka perusrakenne on ihmisillä ja monilla eläimillä samankaltainen, kielen hienovaraiset yksityiskohdat vaihtelevat lajeittain ja jopa yksilöittäin. Tarkastellaanpa kielen rakennetta lähemmin.

Yleisesti kielen anatomia jaetaan kolmeen pääosaan:

• Kärki: Kielen kärki on etummainen osa, joka on herkin kosketukselle ja maulle. Se on myös tärkeä rooli äänteiden muodostamisessa, erityisesti etuvokaalien ja konsonanttien lausumisessa. Kielen kärki on yleensä pyöristynyt ja vapaa liikkumaan.

• Runko: Kielen runko muodostaa suurimman osan kielen massasta. Se sisältää useita lihaksia, jotka mahdollistavat kielen monipuoliset liikkeet. Runko on kiinnittynyt suuontelon pohjaan limakalvopoimun, kielijänteen (frenulum linguae) avulla. Kielijänteen pituus ja joustavuus vaihtelevat, ja joillakin ihmisillä se voi olla lyhyt, mikä rajoittaa kielen liikkuvuutta (ankyloglossia).

• Tyvi: Kielen tyvi on kielen takaosan osa, joka kiinnittyy nieluun. Se sisältää suuren määrän imukudosta, eli kielikita, joka osallistuu immuunipuolustukseen. Kielen tyvi on vähemmän liikkuva kuin kärki ja runko, ja se on tärkeä nielemisen kannalta.

Kielen pinnalla on lukuisia papilloja, jotka antavat sille karhean pinnan. Näitä papilloja on neljää päätyyppiä, joista kolme sisältää makunystyröitä:

• Nystyiset papillot (vallate papillae): Suuret, pyöreät papillot, jotka sijaitsevat kielen tyven ja rungon rajalla. Ne sisältävät suurimman osan makunystyröistä.
• Sienimäiset papillot (fungiform papillae): Pienet, sienenmuotoiset papillot, jotka sijaitsevat pääasiassa kielen kärjessä ja sivuilla. Ne sisältävät myös makunystyröitä.
• Lehtimäiset papillot (foliate papillae): Lyhyitä, pystysuoria poimuja kielen sivuilla, lähellä tyveä. Niissä on myös makunystyröitä, mutta ne ovat vähemmän kehittyneet ihmisillä kuin monilla muilla eläimillä.
• Lankamaiset papillot (filiform papillae): Yleisimmät papillot, jotka peittävät suurimman osan kielen pinnasta. Ne ovat teräväkärkisiä ja eivät sisällä makunystyröitä. Niiden tehtävänä on pääasiassa antaa kielelle karhea pinta, joka auttaa ruoan käsittelyssä.

Lisäksi, kielen lihaksisto on poikkeuksellisen monimutkainen. Se koostuu sekä sisäisistä että ulkoisista lihaksista. Sisäiset lihakset sijaitsevat kokonaan kielen sisällä ja mahdollistavat kielen muodon muutokset. Ulkoiset lihakset puolestaan kiinnittyvät luurakenteisiin ja liikuttavat koko kieltä.

Esimerkiksi koirilla kielen yläpinnalla saattaa olla havaittavissa keskiviivaa pitkin kulkeva uurre. Tämä uurre ei ole kaikilla koirilla yhtä selkeä, mutta se jakaa kielen pinnan kahteen symmetriseen osaan. Uurteen olemassaolo tai syvyys ei yleensä vaikuta kielen toimintaan.

Kaiken kaikkiaan kieli on hieno esimerkki siitä, kuinka monimutkainen rakenne mahdollistaa monipuoliset toiminnot. Sen avulla aistimme makuja, puhumme ja nielemme ruokaa. Se on pieni, mutta ratkaiseva osa elämäämme.